Jari Immonen, Kaukokiito: Liikenneväylät kuntoon, niin koko Suomi hyötyy!

Tiet kuntoon! Ja rahaa niiden kunnossapitoon ja ylipäätään pitkäjänteistä suunnittelua liikenneväylien rakentamiseen, toivoo Kaukokiidon toimitusjohtaja Jari Immonen. Siitä hyötyisi koko maa.

Kaukokiito on yksi koko maan kattavista kuljetusverkostoista. Se on kuljetusyritysten yhteenliittymä, jonka tuhatkunta autoa näkyvät teillä maan joka kolkassa. Kun Kaukokiidon kuljettajat tuovat ja vievät vuosittain miljoonia lähetyksiä, koko maan tieverkon kunto tulee tutuksi.

Toimitusjohtaja, Logistiikkayritysten liiton puheenjohtaja Jari Immosella onkin päättäjille asiaa.

‒ Väylien ja niiden kunnossapidon rahoitus on saatava kestävälle pohjalle. Liikenneväyliä olisi katsottava riittävän pitkällä horisontilla. Sillä on merkitystä myös muille kuin logistiikan alalle.

Sovittava riittävästä rahoituksesta

‒ Olisi hyvä, että väyläsuunnittelun kehys olisi mahdollisimman pitkä, ainakin kymmenen vuotta. Pitäisi siis olla strategia, jota päivitettäisiin liukuvasti. Olisi myös sovittava eurojen tasot, jotta päättäjien vaihtuessa tilannetta ei säädettäisi ihan toiseksi.

Immonen vertaa Suomea ja Ruotsia, eikä vertailu näytä Suomen kannalta kaksiselta. Taloustutkimuksen EK:lle tekemän selvityksen mukaan Ruotsin liikenneväyläinvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset, kun investoinnit suhteutetaan Suomen kokoon.

Pitäisi myös katsoa eri liikennemuotojen yhteispeliä. Voisivatko rautatie- ja maantieliikenne palvella toisiaan jossain kohtaa? Yhdistetyt kuljetukset vähentäisivät liikenteen päästöjä ja säästäisivät teitä. Raideinvestointeja ne kylläkin vaatisivat.

Digitaalisuus edistää kestävää kehitystä

Kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset ovat jo hyvän aikaa tehneet työtä vähentääkseen energiankulutustaan ja samalla ilmastopäästöjään. Se on niille liiketaloudellisesti järkevää. Kalusto on uutta ja vähäpäästöistä,  sisältää paljon tiedonkeruulaitteistoa ja kuljettajaa opastavaa tekniikkaa.

Alalla on ylipäätään tapahtunut paljon kestävää kehitystä edistäviä asioita. Jari Immonen nostaa kymmeneltä viime vuodelta päällimmäiseksi digitaalisuuden.

‒ Paljon on ponnisteltu sen eteen, että kuljetustilaukset ovat sähköisiä. Isoin asia on kuitenkin se, että nyt saamme informaation kuljetuksista etukäteen, Immonen kuvaa.

Mullistus suunnittelussa

Ajantasainen tieto on mullistanut kuljetusten suunnittelun. Se on a ja o liiketoiminnassa, joka on elänyt suunnittelumielessä lähes kädestä suuhun.

‒ Me elämme liiketoiminnassa, jossa on ehkä lyhin mahdollinen suunnitteluaika. Kuljetustilaus tehdään tyypillisesti iltapäivällä. Meillä pitää olla tarvittava kapasiteetti käytettävissä, että tavara liikkuu yön aikana määräterminaaliin ja jakeluun seuraavana päivänä.

Mutkikas, jatkuvasti muuttuva paletti

Immonen piirtää kuvaa erittäin monimutkaisesta, koko ajan liikkuvasta paletista.

‒ Sen pyörittäminen pohjaa tuntumaan siitä, minkä verran tavaraa minäkin päivänä kulkee. Lisäämme tai vähennämme kaluston määrää vuodenaikojen ja viikkojen perusteella. Taktisesti pystymme tekemään vielä hienosäätöä, mutta autoja ja kuljettajia ei tule yhtäkkiä mistään lisää. Ajoaikasuunnittelut ja kaikki valmistelu on tehtävä etukäteen. Sitä digitaalisuus helpottaa.

Lennonjohdon tapaista toimintaa

Kaukokiito käsittelee vuosittain yli 3,5 miljoonaa lähetystä. Vuoden jokaisena arkipäivänä on siis laskennallisesti noin 15 000 lähetystä menossa Kaukokiidon autolla paikasta toiseen.

‒ Analysoimme lähetyksistä saatavaa dataa, joten pystymme optimoimaan reittejä ja suunnittelemaan kuljetuksia. Lisäksi seuraamme datan avulla mm. kaluston täyttöastetta. Nämä tuovat kestävyyttä koko kuljetustapahtumaan.

‒ Ajojärjestely on muuttumassa lennonjohdon tyyppiseksi toiminnaksi, Immonen vertaa.

Verkkokauppa kasvattaa kuljetusmääriä

Toinen suuri muutos on kuluttajille kuljetettavien pakettien määrän huima kasvu. Yhä enemmän jakeluautoja ajaa toimittamassa tavaroita verkkokaupoista kuluttajille. Me kuluttajat palautamme niistä merkittävän osan, ja autot ajavat toiseen suuntaan samat paketit mukanaan.

‒ Jos kuvitellaan, että nostamalla raskaan kaluston polttoaineen verotusta vähennettäisiin kuljettamista, mennään harhaan. Eivät kuljetukset vähene. Päinvastoin. Yritysten väliset kuljetukset ovat nousseet maltillisesti, joitain prosentteja vuodessa. Sen sijaan kuluttajille menevien kuljetusten määrä kasvaa vuosittain kymmeniä prosentteja.

Säädökset auttavat kestävää kuljettamista

Viime vuosina myös säädökset ovat muuttuneet suuntaan, joka edistää kestävää kuljettamista. Immonen nostaa esiin ns. HCT-rekat (High Capacity Transport), joista on juuri tullut luvallisia normaalissa liikenteessä ilman poikkeuslupia.

HCT-rekat ovat enintään 34,5-metrisiä. Se tarkoittaa maksimissaan 9 metriä pidempää ajoneuvoyhdistelmää kuin tähän saakka. Samalla pidennys tarkoittaa 9 lavametriä lisää kuormatilaa. Siellä, missä niitä voidaan käyttää, ne vähentävät ajokilometrejä. HTC-kaluston käyttö asettaa omia vaateitaan väyläinvestoinneille ja teiden kunnossapidolle.

Autonomiseen ajoon vielä pitkä matka

Autonomisesta ajamisesta ilman kuljettajaa puhutaan nyt paljon. Jari Immonen ei siihen raskaassa liikenteessä, yleisellä tieverkolla, ihan usko. Tekniikka voisi sallia sen hyvissä olosuhteissa, mutta entä, kun olosuhteista tulee hankalia….

‒ Ja tuskin muut tiellä liikkujat hyväksyisivät ilman kuljettajaa muun liikenteen seassa ajelevia rekkoja, Immonen huomauttaa.

Kuljettajia tarvitaan siis vielä pitkään. Viimeisen vuoden aikana alalle on ollut selvästi aikaisempaa vaikeampi saada osaavaa työvoimaa, erityisesti kuljettajia.

‒ Kaukokiidollakin on käynnissä iso rekrytointikampanja.

Jari Immonen

Kaukokiidon toimitusjohtaja, Logistiikkayritysten liiton puheenjohtaja. Työskennellyt aiemmin mm. PostNord Logisticsin Suomen operatiivisena johtajana sekä tanskalaisella logistiikkaoperaattori DSV:llä. Koulutukseltaan logistiikkainsinööri ja tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Jos olisit päättäjä, mitä tekisit ensimmäiseksi edistääksesi kestävää kuljetusta ja logistiikkaa? Miksi?

Tiestö kuntoon ja teiden kunnossapitoon riittävästi rahaa. Teiden soisi olevan hyväkuntoisia ja turvallisia. Se vaikuttaisi myös päästöihin. Ylipäätään liikenneväyliä pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, ja eurot pitää sopia kestävälle tasolle.

Valtiovalta voisi auttaa alaa myös standardien laatimisessa ja tunnistautumisessa. Standardeissa on edelleenkin paljon eroja, ja yrityksille se on työlästä. Ja uuteen teknologiaan on viety vanha tapa tunnistautua: mobiilipäätteelle kirjoitetaan allekirjoitussäkkyrä. Voitaisiinko luoda henkilökortin kaltaista tunniste?

Tätä on Kaukokiito

  • koko Suomen kattava kuljetusverkosto, tarjoaa myös varastointipalveluja
  • liikevaihto 200 milj. € 2018
  • merkittävä toimija Suomen elintarvikelogistiikassa
  • Kaukokiito-verkostossa, eri yhtiöissä, yhteensä n. 2000 työntekijää
  • 29 terminaali ympäri maata
  • päivittäin ajossa noin tuhat autoa
  • lähetyksiä 3,5 miljoonaa kpl/vuosi

Haastattelu liittyy EK:n vaalitavoitteista käytävään keskusteluun. Lue myös YIT:n johtajan Juha Kostiaisen ja Valmetin t&k-johtaja Ari Saarion haastattelu sekä tekstiilien kiertotalouden pioneerien Outi Luukon (TouchPoint) ja Petri Alavan (Infinited Fiber Company) haastattelu.

Tutustu EK:n edunvalvontatavoitteisiin energiastaluvituksestaliikenteestä ja kiertotaloudesta. Lisää näkemyksiämme löydät  vaalisivustostamme: www.ekvaaliviestit.fi .

Teksti: Riitta Gullman
Kuva: Kaukokiito

Kommentit

Kommentoi