Minna Vanhala-Harmanen, Barona: Työura täytyy voida aloittaa alusta monta kertaa

Koulutuspanostuksia on säästettävä myöhemmille ikävuosille, sillä nopea muutostahti vaatii osaamisen päivittämistä säännöllisesti. Baronan toimitusjohtaja ja EK:n hallituksen jäsen Minna Vanhala-Harmanen pohtii koulutustiliä, joka helpottaisi uudelleenkouluttautumista.

Siinä oli kummitädillä ihmettelemistä, kun työoikeusjuristi Minna Vanhala-Harmanen vaihtoi työpaikkaa arvokkaasta asianajotoimistosta ensin EK:hon keskelle työmarkkinavääntöjä ja myöhemmin Opteamiin, joka tunnettiin muun muassa vuokratyöstä. Mutta Vanhala-Harmasta kiinnosti työ, sen muuttuminen ja ennen kaikkea se, miten muuttuvan työn maailmassa yritykset ja ihmiset pärjäävät. Vaihtamalla työpaikkaa hän pääsi lähemmäs työnmurroksen ydintä.

Nyt Vanhala-Harmanen seuraa muutoksia aitiopaikalta. Hän on Suomen suurimman henkilöstöpalveluyrityksen Baronan toimitusjohtaja sekä entisen työpaikkansa EK:n hallituksen jäsen.

Vuosien varrella vuokratyön maine on parantunut. Alun perin kauhisteltu ja kummasteltu työnmuoto on tullut jäädäkseen. Baronalla vuokratyö on vain osa palettia. Yritys myös rekrytoi suoraan asiakkaalle ja järjestää ammatillista kuntoutusta niille, jotka eivät terveydentilansa takia enää voi tehdä entisiä hommiaan.

– Meidän työtämme on taikoa työntekijöitä silloin, kun yrityksiltä on keinot loppu, Vanhala-Harmanen luonnehtii.

Taiottavaa on riittänyt.  Uudenkaupungin autotehtaalle on haettu työntekijöitä ympäri Suomen rekkakiertueella. Kun puhelinmyynnin tehtävät eivät Suomessa kiinnosta, Barona on vienyt niitä Espanjan aurinkoon, jossa palkkakin riittää pitemmälle kuin Suomessa.

– Jos työtä ei voi muuttaa, kannattaa miettiä, voiko sen olosuhteita muuttaa. Espanjaan on helpompi rekrytoida kuin Joensuuhun.

Erilainen työvoimapula

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopulla melkein 50 000 avointa työpaikkaa. Talouden veto on synnyttänyt työpaikkoja, mutta ne eivät täyty työttömien reservistä huolimatta.

– Digiharppaus pitkän taantuman aikana oli niin poikkeuksellisen suuri, että meille syntyi reservi ihmisiä, joita ei nyt hyvänäkään aikana saada töihin. Edellisessä työvoimapulassa tällaista reserviä ei ollut.

Monen reserviin jääneen osaamista vastaava työ on kadonnut. Vanhala-Harmanen mainitsee esimerkkinä toimistosihteerit. Taloushallinnon digitalisoituminen on vähentänyt sihteerityön tarvetta. Toimistosihteerit ovat kolmanneksi suurin ryhmä uusissa työttömäksi ilmoittautuneissa. Pulaa taas on muun muassa koodareista ja kokeista. Reservin osaaminen ja työelämän tarpeet eivät kohtaa.

Vanhala-Harmasen mukaan työelämän tarvitsemia osaajia pitäisi hakea rohkeammin – ja äkkiä ­– ulkomailta, etenkin ICT-sektorille. Vertailun vuoksi: Ruotsiin rekrytointiin edellisvuonna 3700 ulkomaalaista osaajaa yksistään ICT-sektorille. Suomen kaikkien alojen ulkomaiset rekrytoinnit olivat yhteensä 1400 henkilöä.  Kaikki asiantuntijaryhmät huomioiden Ruotsi rekrytoi ulkomailta noin kuusinkertaisen määrän osaajia verrattuna Suomeen.

– Vastustus ulkomailta rekrytoimista kohtaa syntyy siitä ajatuksesta, että tätä suomalaista työvoimareserviä pitäisi käyttää ensin. Ongelma on siinä, että jos näitä avoimia työpaikkoja ei saada äkkiä täytettyä digitalisaation eteenpäinviemiseksi, tuottavuutta ei saada nostatettua. Tuottavuus lisäisi tuotantoa, mikä työllistäisi lisää. Meidän pitää löytää osaajia, jotka voivat ryhtyä heti hommiin.

Lyhyesti sanottuna Vanhala-Harmanen ajattelee, että kun avoimena olevat osaajatyöpaikat saadaan täytettyä, reservillekin syntyy työpaikkoja. Työ synnyttää uutta työtä. Hän kehaisee viranomaisia, jotka ovat alkaneet etsiä keinoja ulkomaisten osaajien työluvan saannin nopeuttamiseen.

Vanhala-Harmanen patistaa yrityksiä rekrytoimaan rohkeammin ulkomailta. Suuret ja näkyvät Supercell, F-Secure ja Nokia uskaltavat rekrytoida ulkomailta, mutta pienemmät ICT-yritykset mieluummin metsästävät työntekijöitä toisiltaan.

– Moni yritys headhunttaa viimeisen asti kilpailijalta. Se ei kehitä tätä yhteiskuntaa. Myös pienempien yritysten pitäisi alkaa opetella sitä, mitä ulkomaisten työntekijöiden palkkaaminen vaatii.

Osaajien ei ole myöskään helppo tulla Suomeen. Kansainvälinen yhteisö on pieni. Työperusteinen maahanmuutto meneee suomalaisten mielissä usein sekaisin humanitäärisen maahanmuuton kanssa.

– Tänne pitäisi olla helpompi tulla.

Uuden edessä monta kertaa

Entä se työvoimareservi? Miten se saataisiin töihin? Vanhala-Harmanen sanoo, että koulutus on ajateltava uusiksi. Suomessa on 50 000 korkeakoulupaikkaa – käytännössä yksi jokaista syntyvää lasta kohti. Jos korkeakoulupaikat täytetään vain nuorilla, meillä on kohta maailman ylikoulutetuin kansa, kun jokaiselle nuorelle on paikka korkeakoulussa.

Koulutus pitäisi nähdä nuoruuden vaiheen sijaan yhä enemmän koko elämän mittaisena uusien taitojen hankkimisena. Yhteiskunnan näkökulmasta se voisi tarkoittaa jonkinlaista koulutustiliä tai -vakuutusta, joka mahdollistaisi opiskelun työelämän niin vaatiessa.

– Koulutusta voisi käyttää jonkun verran uran alkuvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa tarve voi sitten olla paljon suurempi. Elämme niin vahvaa muutoskautta, että koulutuspanoksia on säästettävä aikuisiälle, että saadaan pidettyä kaikki töissä.

Myös yksilöiden pitäisi ajatella työtä uudestaan. Digitalisaation myötä kadonneet työpaikat eivät palaa entisenlaisina enää koskaan. Yhteiskunta on muuttunut 24/7-yhteiskunnaksi. Vanhoja tuttuja virka-aikoja ei ole tarjolla entiseen malliin. Eikä toimistopöytiäkään, sillä monet uudet tehtävät syntyvät asiakaspalveluun.

– Ammattien muuttumisen takia vanha osaaminen ei välttämättä ole enää relevanttia. Se voi tarkoittaa sitä, että ura täytyy aloittaa ihan alusta jopa useamman kerran. Jos on menestynyt vanhassa tehtävässään, noussut vaikka esimiesasemaan ja tottunut virka-aikaan, uudelleen aloittamiseen voi olla iso kynnys. Joistain asioista joutuu silloin luopumaan, Vanhala-Harmanen sanoo.

Uusi alku tarkoittaa usein myös pienempää palkkaa. Entinen toimistoesimies ei asiakaspalvelutehtävissä saa ainakaan heti sellaista palkkaa, johon on ehtinyt tottua. Se on ymmärrettävästi kova paikka, Vanhala-Harmanen pohtii.

– Miten ihmiset saadaan heräämään siihen, että jos digitalisaatio vie työt, silloin pitää aloittaa alusta? Pitäisikö osaamisen päivittäminen tehdä pakolliseksi kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen?

Vanhala-Harmasen mielestä suomalaisia pitäisi kannustaa myös työn perässä muuttamiseen. Tässä työasuntovähennys on askel oikeaan suuntaan.

– Muuttamisen ei tarvitse olla lopullinen siirto. Esimerkiksi Uuteenkaupunkiin on työllistynyt paljon työttömiä eri puolelta Suomea. Autotehtaalle työllistymisen jälkeen moni on saanut kotipaikkakunnaltaan töitä. Työpaikka helpottaa työnsaantia.

Nuoret varhain töihin varhain

Vanhala-Harmanen mainitsee haastattelussa nuoret moneen kertaan. Hänestä nuoret pitäisi saada töihin jo opiskeluaikoina, keräämään työelämätaitoja.

– On ihan hullunkurista puhua siitä, että työnteko opintojen ohella lykkäisi valmistumista. Siitä ei ole näyttöä. Sen sijaan näyttöä on siitä, että töitä opintojen ohessa tehneet työllistyvät nopeammin ja korkeammille palkoille.

Vanhala-Harmanen suosittelee nuorille erityisesti asiakaspalvelutöitä. Oikeastaan hän suosittelee niitä ihan kaikille.

– Siinä oppii ei paitsi asiakaspalvelusta, myös asiakkaana olemista. Tiskin toiselta puolelta asiat näkee eri tavalla, Vanhala-Harmanen, tavaratalon entinen myyjä, sanoo.

Ylipäätään Vanhala-Harmanen pitää monipuolista työkokemusta tärkeänä valttina tulevaisuuden työelämässä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon huippuosaajista, mutta Vanhala-Harmanen muistuttaa, että suuri osa uusista työpaikoista syntyy pk-sektorille. Pienissä yrityksissä tarvitaan kapeiden erikoisosaajien sijaan kattavaa osaamista.

– Pk-sektorilla eläköityy nyt moniosaajia, joita on vaikea korvata. Esimerkiksi huoltomies, joka osaa korjata myös pieniä sähkövikoja – mistä tällainen moniosaaja enää löydetään?

Moniosaajien kysyntä näkyy Baronan rekrytointitoimeksiannoissa. Pk-yritykset etsivät on osaamista, joka hankitaan ennen kaikkea tekemällä monipuolisia töitä.

Siksikin nuorten olisi tärkeä hakea monipuolista työkokemusta jo opiskeluaikana, Vanhala-Harmanen sanoo.

Suomi huomenna -juttusarjassa esitellään EK:n hallituksen jäseniä 

Teksti: Merja Mähkä

Kommentit

Kommentoi