Oksala bloggaa: Hallitus petti vuosilomalaissa

Jo toimitusministeristöksi muuttuneen hallituksen ohjelmassa todettiin: ”Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa vahvistetaan. Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.” Tässä tavoitteessa hallitus monelta osin onnistuikin. Sen sijaan vuosilomalain uudistuksessa hallitus petti omassa ohjelmassaan antamansa lupauksen, että teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.

Hallitus päätti vaalikauden alkupuolella käynnistää vuosilomalain uudistuksen. Vuosilomalain muutostarpeita perusteltiin eräillä EU-tuomioistuimen ratkaisuilla. Nämä ratkaisut eivät ole kuitenkaan koskeneet Suomen lakia, eikä niiden sisältö ole sillä tavoin täsmällinen, että uudistusten sisältöä olisi voitu hahmottaa tarkoin.

EK esitti useita kertoja päätöksentekijöille ja uudistusta valmisteille virkamiehille, että tämänkaltaiseen vuosilomalain uudistamiseen ryhdytään vasta sitten, jos EU-tuomioistuin tekee asiassa Suomea koskevan päätöksen, jonka perusteella muutokset olisi sitten pakko tehdä.

Valitettavasti maan hallitus halusi ennenaikaisesti muuttaa vuosilomalakiamme, vaikka siihen ei olisi ollut mitään pakkoa.

Hetken luulin tilanteen muuttuneen, kun työministeri Lindström keväällä 2018 muutti vuosilomalaki-työryhmän toimeksianto kesken työryhmän työn. Uusi toimeksianto tehtiin 4.4.2018, jonka mukaan:

”Vuosilomalain kokonaisuudistuksen valmistelusta luovutaan. Kokonaisuudistuksen sijasta lakiin valmistellaan ne välttämättömät muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan EU-tuomioistuimen ratkaisujen linjauksia…”

”Valmistelutyössä tavoitteena on kustannusneutraali yksittäisten muutosten kokonaisuus…”

 Valitettavasti jatkovalmistelu osoitti, että työministerin nimenomainen lupaus, että valmistelutyön tavoitteena on kustannusneutraali kokonaisuus, ei merkinnyt mitään.

Eduskunnassa nyt hyväksytty vuosilomalain muutos merkitsee sitä, että työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hän on ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hänelle ole siitä syystä kertynyt vuosilomaa normaalisti. Lisävapaapäiviä annettaan niin monta, että loman pituudeksi tulee työaikadirektiivissä vuosiloman vähimmäispituudeksi säädetty neljä viikkoa.

Uudistus tulee voimaan 1.4.2019 ja merkitsee yksityiselle sektorille hallituksen omienkin arvioiden mukaan noin 20 miljoonan euron ylimääräistä vuosittaista kulua. Mahdollisesti kustannukset ovat tätäkin korkeammat. Aika kaukana ollaan kevään 2015 lupauksesta, että teollisuudelle ei hallituksen toimesta tule lisää kustannuksia.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi