Urrila bloggaa: Kilpailukykyinen yritysverotus on veropolitiikan kulmakiviä

Verotuksella on taloudessa monia tavoitteita. Verot ovat tietenkin keino kerätä rahaa julkisten menojen kattamiseksi, mutta verotus vaikuttaa myös talouden toimintaan monin eri tavoin. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, miten verot kerätään, eikä veromuutosten vaikutuksia voi päätellä yksinomaan taskulaskimella – huomioimatta taloudellisten kannusteiden vaikutusta eri toimijoihin.

Maiden välinen kilpailu erityisesti yritysverotuksessa ja yhteisöverokannassa on ollut viime vuosikymmenten iso globaali trendi. Monissa tilanteissa yhteisövero voi osoittautua vaakakupissa ratkaisevaksi tekijäksi, joka vaikuttaa yrityksen toiminnan kehittämiseen, investointeihin ja yritysjärjestelyihin.

Mikäli kaksi maata tarjoaa investoinnille muuten samanlaiset edellytykset, alemman yhteisöverokannan maassa investoinnin tuottovaatimus ennen veroja on matalampi. Siten useammat investointihankkeet voivat toteutua kannattavasti matalamman verotuksen maassa.

Myös Suomessa on ollut jo 1990-luvun alun suuresta yritysverouudistuksesta lähtien laajalti vallalla näkemys, että yritysverotuksemme on oltava kilpailukykyinen. Suomessa toimivilla yrityksillä on jo maamme pienestä koosta ja syrjäisestä sijainnista johtuen kilpailuhaittoja, ja verotuksella voidaan vaikuttaa edes vähän näitä tasaavasti.

Vuoden 2013 rohkea veropäätös ansaitsee tunnustusta

Edellisellä hallituskaudella 2010-luvun alussa Suomen yritysverotuksen kilpailukyky oli kuitenkin päässyt rapautumaan. Verokantojen kansainvälinen trendi oli laskussa, eikä Suomen verotaso ollut enää kilpailuetu. Vuonna 2013 tehtiin rohkea päivitys Suomen veropolitiikkaan ja alennettiin yhteisöverokantaa kerralla peräti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Muutos teki Suomen yritysverotuksesta kerralla kilpailukykyisen.

Päätös yhteisöverokannan laskusta jakoi tuolloin puolueita, mutta se on myöhemmän kilpailukykysopimuksen kanssa osoittautunut yhdeksi merkittävimmistä yritysten toimintaedellytyksiä viime vuosina edistäneistä linjauksista. Sen arkkitehdit ansaitsevat lämpimän kiitoksen.

Kun elinkeinoelämä on pitänyt esillä veronalennuspäätöksen myönteisiä vaikutuksia, kritiikki on ollut välillä kovaakin. Uusien tilastojen tultua julki nähdään kuitenkin, että yhteisöveron tuotot ovat kehittyneet paljon odotettua vahvemmin. Aiempi kritiikki veronalennusta kohtaan näyttäytyykin nyt osuneen pahasti ohi maalin.

Verotuotot ovat kehittyneet erittäin vahvasti

Yhteisöverotuotot ovat kehittyneet viime vuosina erittäin vahvasti. Vero tuotti reilut 4,6 miljardia euroa vuonna 2013, kun tälle vuodelle odotetaan jo hieman yli 6,4 miljardin euron tuottoa. Veron kertymä on siis kasvanut lähes 1,6 miljardilla, vaikka veronalennusta tehtäessä niiden ajateltiin laskevan lähes 900 miljoonalla eurolla (staattisen laskelman mukaan). Tällä hetkellä julkisen talouden tilanne on siis yhteisöveron osalta yli kaksi miljardia parempi kuin vuonna 2013 odotettiin.

Jälkikäteen ei tietenkään voida todentaa, miten paljon verotuottojen kasvusta johtuu yhteisöveron laskun myönteisistä vaikutuksista ja mikä olisi tullut muutenkin talouden kasvukäänteen myötä. Yhteisöveron alennus näkyy kuitenkin joka päivä yritysten arjessa, parantamalla Suomen kilpailukykyä joka ikisessä investointisuunnitelmassa tai yritysjärjestelyhankkeessa, mitä strategiaosastoilla ja yritysten hallitusten pöydillä on mietinnässä.

On ilahduttavaa huomata, että monet yhteisöveronalennuksen kriitikot ovat sittemmin muuttaneet näkemyksiään. Viimeksi Antti Rinne lausui Ylen vaalitentissä , että hän on tarkistanut aiempaa kielteistä kantaansa yhteisöveron laskun suhteen.

Jatkossakin tulee pitää huolta Suomen yhteisöverotuksen kilpailukyvystä suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihimme. Tilanne on vielä melko hyvä, mutta esimerkiksi Ruotsi ja Norja ovat viime vuosina jälleen laskeneet omaa yhteisöveroaan.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi