Kauppapolitiikka-blogi: Maailmankaupan uusi järjestys

Trump, Brexit ja Pariisin keltaliivit. Globaali vapaakauppa on navakassa vastatuulessa juuri siellä, mistä se aikanaan sai vahvimman tukensa. Hätäisimmät lukevat jo ennusmerkkejä yhden aikakauden päättymisestä kansainvälisessä taloudessa, kirjoittaa Microsoftin johtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen Esa Kaunistola.

Vastareaktioista huolimatta maapalloistuminen jatkaa etenemistään – vain eri säännöin kuin aiemmin. Elinkeinoelämän keskusliiton Boston Consulting Groupilla taannoin teettämän raportin mukaan globalisaation vauhti on entisestään kiihtymässä. Samalla se kuitenkin muuttaa radikaalisti muotoaan. Maailmankaupan totutut lainalaisuudet asettuvat päälaelleen, mikä näkyy kipuiluna etenkin perinteisissä teollisuusmaissa.

Mistä tuulee ja minne?

Uuden aikakauden ajureina toimivat tavarakaupan sijaan rajojen yli vapaasti liikkuvat tietovirrat sekä sähköiset palvelut. Kontit kulkevat edelleen, mutta yritysten arvoketjut ja ansaintalogiikat ovat hyvin erilaisia kuin vielä vuosikymmen sitten.

Uudet teknologiat, kuten tekoäly ja robotiikka, korvaavat mekaanista ihmistyötä. Toisaalta ne myös luovat aivan uudenlaista työtä. Alhaiset työvoimakustannukset eivät enää määrääkään tuotannon sijoittautumista. Sen sijaan ratkaiseva kilpailuetu saadaan korkeasta osaamisesta. Myös fyysisen sijainnin merkitys katoaa, kun tieto liikkuu digitaalisesti valtioiden rajoista riippumatta ja yksilöllisesti räätälöityjä tuotteita voidaan tarjota asiakkaille mistä päin maailmaa tahansa.

Globalisaation uudella aikakaudella koko ei ratkaise kaikkea. Tämä muuttaa myös Euroopan asemaa suhteessa kilpailijoihinsa. Maailman suurimpien yritysten listalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan eurooppalaista yritystä. Kun kauppatavara liikkuu digitaalisesti ilman maantieteestä aiheutuvia kustannuksia, yritykset kilpailevat resurssien sijaan yhä enemmän muilla ansioilla. Euroopan unioni on esimerkiksi ottanut Yhdysvaltoja ja Kiinaa tiukemman lähestymistavan tietosuojaan, mikä on välillä tulkittu yritysten kilpailukykyä heikentäväksi tekijäksi. Kolikon paremmalla puolella on kuitenkin profiloituminen vastuullisen datan käytön kotimarkkinana.

Suomella avaimet käsissään

Suomalainen teollisuus ja suomalaiset ovat tähän saakka olleet globalisaation suurimpia hyötyjiä koko maailmassa. Suomi voi jatkossakin olla globalisaation voittaja, kunhan uuden ajan kilpailuedellytyksistä pidetään huolta. Muuten jäämme katselemaan muiden perävaloja.

Uuden hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että yrityksille on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa – sekä korkeasti koulutettua huippuosaamista että korkeatasoista ammattiosaamista. Toisekseen byrokratian purkutalkoita on edelleen jatkettava. Rajat ylittävä vientikauppa on digiaikana mahdollista yhä useammalle yritykselle, kunhan sääntely ei muodostu uudeksi kaupanesteeksi. Myös EU-vaikuttamisessa on tärkeä nostaa unionin kauppapoliittinen toimintakyky ja aktiivisuus prioriteettilistan kärkeen. Heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuuskausi antaa tähän hyvän mahdollisuuden.

Yritystenkin on uskallettava uudistua. Digitalisaatio ja teknologian edistysloikat haastavat koko yrityssektorin. Jatkossa sähköiset palvelut ja teknologiat sekä niihin tiiviisti kytkeytyvät tietovirrat muodostavat yhä suuremman osan myös valmistavan teollisuuden arvonlisästä. Pelkkä hyvä tuote ei enää riitä, vaan kylkeen on tarjottava myös asiakasta palvelevia ratkaisuja. Vuoteen 2020 mennessä internetiin yhdistettyjä laitteita arvioidaan olevan jo yli 20 miljardia kappaletta. Jokaisen konepajayrittäjänkin on syytä miettiä omaa liiketoimintasuunnitelmaansa ja keinoja hyödyntää digitaalisia teknologioita tätäkin lukua silmällä pitäen.

Suuret murroskaudet herättävät aina vastareaktioita. Voittajia eivät kuitenkaan ole ne, jotka sulkevat muutokselta silmänsä, korvansa tai rajansa. Avoin maailmankauppa tarvitsee puolustajia, sillä globalisaatio ei ole katoamassa minnekään. Sen sijaan muutosta ennakoimalla pääsee jo hyvän matkaa muita edelle. Suomella on tulevana Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tärkeä rooli huolehdittaessa siitä, että EU luo yrityksille ihanteellisen toimintaympäristön kilpailla kansainvälisillä markkinoilla digitaalisia teknologioita hyödyntäen. Onnistuakseen tässä Suomen ja Euroopan pitää olla avoin myös tulevaisuudessa.

Esa Kaunistola
EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen

Muut Kauppapolitiikka-blogit

 

Kommentit

Kommentoi