Suomesta ensimmäinen hiilineutraali teollisuusmaa: tavoite kunnianhimoinen – toimeenpano ratkaisee

Tänään esitelty viiden puolueen hallitusohjelma haluaa tehdä Suomesta ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on edellä jopa 1,5 asteen lämpötilan ja Pariisin sopimuksen vaatimaa tavoitevuotta. Aina kuitenkin varsinainen toimeenpano ja valitut ohjauskeinot ratkaisevat onnistumisen.

Elinkeinoelämän näkökulmasta on positiivista, että Rinteen hallitus ottaa tosissaan viestit ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyydestä ja haasteeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. EK on ollut Euroopassa etujoukoissa vaatimassa kunnianhimoisempia toimia päästöjen vähentämiseksi ja ennustettavan investointiympäristön luomiseksi. Hallitusohjelman kirjauksissa näkyy selkeästi pyrkimys EU-tasolla tehtävään kustannustehokkaaseen ja teknologianeutraaliin ilmastopolitiikkaan, joka mahdollistaa suomalaisyritysten kasvun ja tulevaisuuteen tähtäävät investoinnit globaalissa kilpailussa.

Hallitus aikoo päästä hiilineutraaliksi ennen muuta verotusta uudistamalla. Ohjelmassa on kuitenkin hyvin kirjattu myös ajatus siitä, että verotus ei aina ole ainoa ja tehokkain ratkaisu suurten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi. Hiilineutraalius edellyttää suunnitelmallisuutta, kokonaisvaltaista sääntelyä, muita ohjauskeinoja sekä kannustimia TKI-panosten lisäämiseksi. Osa tarvittavista ratkaisuista on vielä kokeiluasteella teknisistä tai taloudellisista syistä.

Veromuutosten osalta hallitusohjelmassa on monia hyviä elementtejä, kuten pyrkimys johdonmukaiseen Suomen sähköistämiseen ja sitä kautta syntyviin päästövähennyksiin teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. Elinkeinoelämän näkökulmasta erityisesti sähköverotukseen liittyvät alennukset ovat tervetulleita. Teollisuuden osalta uusi hallitus on poistamassa energiaveron palautusjärjestelmän ja samalla alentamassa teollisuuden sähköveroluokan kohti EU:n sallimaa minimitasoa. EK:n näkökulmasta myös palveluiden sähköveroa tulisi alentaa osana sähköistymispyrkimyksiä, jotta kannustimet digitalisaatioon ja sähkön käytön lisäämiseen olisivat yhtäläisiä kaikessa yritystoiminnassa.

Energian ja liikenteen verotukseen kaavaillaan kokonaisvaltaisia muutoksia ja suunnitteilla on myös päästöihin perustuva kulutusvero. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi valmistella kestävän verotuksen tiekartta, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Tiekartassa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman johdonmukaiseen ja ennustettavaan toimintaympäristön kehittämiseen tavalla, joka kannustaa elinkeinoelämää vähähiilisten ratkaisujen tuottamiseen.

Elinkeinoelämä on täysin sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Haluamme olla mukana yhteistyössä rakentamassa tiekarttaa vähähiilisyyteen ja suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiseen.

Lue muita hallitusohjelma-arviointeja Ajassa-blogista

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi