Räsänen bloggaa: Hallitusohjelmassa aihioita työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton edistämiseksi

Uusi hallitusohjelma sisältää useita kohtia työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Ikävä kyllä saatavuusharkintaan ei uskallettu edes pohtia helpotuksia. Tarpeeton rekrytoinnin hidaste monille aloille, joilla työvoimapula jatkuu, säilytetään.

Aloittavan hallituksen ohjelmassa esitetään parannuksia erityisasiantuntijoiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden lupamenettelyiden nopeuttamiseen ja Suomeen kiinnittymiseen. Ohjelmassa on myös tunnistettu lupaprosessin poikkihallinnollisuus ja pyritään vähentämään siitä aiheutuvia pullonkauloja. Nämä parannukset on vietävä nopeasti käytäntöön. Oleskelulupien tavoitekäsittelyajaksi on hallitusohjelmassa asetettu yksi kuukausi. Se olisi syytä kirjoittaa ulkomaalaislakiin enimmäiskäsittelyajaksi.

Esimerkiksi Saksassa parlamentti hyväksyi lakiesityksen, jolla helpotetaan työhöntuloa maahan. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet EU:n ulkopuolelta töihin Saksaan tulevat saavat oleskeluluvan ilman saatavuusharkintaa. Ammattihenkilöt voivat myös tulla maahan työnhakuun enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Suomi ei näyttäydy erityisen houkuttelevana kohteena ulkomaisille korkeakoulutetuille työntekijöille. OECD:n toukokuussa julkaisemassa maavertailussa olemme sijalla 18. Parhaita maita vertailussa olivat Australia, Ruotsi, Sveitsi, Uusi Seelanti ja Kanada.

Korkeakoulutettujen halu ja mahdollisuudet tulla Suomeen töihin liittyvät erottamattomasti Suomeen kohdistuviin investointeihin. Ne ovat toinen toistensa edellytyksiä. Suomen on yksinkertaisesti oltava nykyistä houkuttelevampi kohde niin työntekijöille kuin työpaikoille.

Mainitussa vertailussa Suomi sijoittuu opiskelijoiden kohdemaana OECD-maista neljänneksi. On hienoa, jos Suomi pystyy houkuttelemaan opiskelijoita. Heidät pitää kuitenkin pystyä kiinnittämään Suomen työelämään nykyistä paremmin. Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä voidaan varmasti parantaa ja saada valmistuvien opiskelijoiden potentiaali käyttöön Suomessa.

Työperusteista maahanmuuttoa tarvitaan myös kattamaan Suomen alenevaa syntyvyyttä. Eläkelaskelmissa vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on arvioitu 15 000. Sen pitäisi kasvaa kuudella seitsemällä tuhannella, jotta aleneva syntyvyys tulisi katetuksi. Suunta on kuitenkin toinen: Tilastokeskus kertoo, että muuttovoitto Suomeen oli 11 958 vuonna 2018. Se väheni edellisvuodesta 19 prosenttia. Positiivista muuttoliikkeen kehityksessä on ollut, että työntekoa varten myönnettyjen oleskelulupien määrä on kasvanut.

OECD:n maavertailun tulos ei ole yksi totuus. Paljon riippuu siitä, millaisia henkilökohtaisia painotuksia kukin antaa sujuvalle lupamenettelylle, kohdevaltion verotukselle, ansiotasolle, uramahdollisuuksille, perheen asettautumiselle ja niin edelleen. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka on otettava huomioon kilpailussa parhaista työntekijöistä ja työpaikoista ja joilla voimme lisätä tai heikentää Suomen houkuttelevuutta.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi