Elinkeinoelämä ei näe tarvetta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamiselle

Suoratoistopalveluiden käyttö kasvaa edelleen ja heijastaa yksityinen kopioinnin vähenemistä. Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan lisensioitujen sisältöpalveluiden, kuten esim. Spotify ja Netflix, kasvu viestii edelleen aikaisempien vuosien laskevasta kehityssuunnasta yksityisessä kopioinnissa. Tällaisessa tilanteessa ei myöskään ole tarvetta nykyisen hyvitysmaksutason korotukselle, eikä hyvitysjärjestelmän muuttamiselle, toteaa EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori.

EK:n mielestä vuonna 2014 tehty yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen laiteperusteisesta budjettiperusteiseen oli tarpeellinen loikka digiajan kuluttajatottumuksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yksityisen kopioinnin kappalemäärä on hienoisesti kasvanut mutta kopioijien määrä laskenut. Ministeriö perustaa tietonsa Taloustutkimus Oy:llä keväällä yksityisestä kopioinnista ja sen laajuudesta teettämän kyselytutkimuksen tuloksiin. Kokonaismäärän lievää nousua edelliseen vuoteen perustellaan musiikkitiedostojen suuremmalla kopiointimäärällä, kun taas videotiedostojen kappalemäärä on pysynyt lähes samana.

Taloustutkimus Oy:llä vuosittain teetetyn kyselytutkimuksen tavoitteena on arvioida musiikki- ja videoaineistojen yksityisen kopioinnin volyymiä Suomessa kopioitujen tiedostojen määrällä mitattuna.

Raportin mukaan musiikki- ja av-materiaalia kopioidaan tunnistetuista lähteistä yhteensä noin 506 miljoonaa tiedostoa, josta noin 54 – 59 % on laillista yksityistä kopiointia. Loput yli 40 % jää ulkopuolelle, josta ei makseta oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuja.

EK on seurannut yksityisen kopioinnin kehitystä ja hyvitysmaksujärjestelmästä käytävää keskustelua mm. ministeriön alaisessa neuvottelukunnassa ja uusimpien tutkimustulosten päätelmä yksityisen kopioinnin hienoisesta noususta herättää kysymyksiä:

– On vaikea hahmottaa yksityisen kopioinnin kokonaismäärän vähäistä nousua tilanteessa, jossa tulosten mukaan merkittävä osa musiikki- ja av-sisältöjen tallentamisesta tapahtuu yksityisen kopioinnin ulkopuolelle jäävistä lähteistä.

– Tilanteessa jossa yksityisen kopioinnin suuntaus on ollut vuosia laskeva, hyvitysmaksun suorittaminen oikeudenhaltijoille (eli joko suoraan tekijöille tai kollektiivisiin tarkoituksiin tekijänoikeusjärjestöille), on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa hallinnollisesti mahdollisimman kevyesti, eli nykyisen budjettiperusteisen järjestelmän kautta. Emme siis kannata ajatusta, että nykyistä järjestelmää lähdettäisi muuttamaan aikaisempaan, vuonna 2014 lopussa päättyneen laitemaksujärjestelmän suuntaan, korostaa Tähtivuori.

Kopiointimäärä herättää kysymyksiä

Kokonaiskopiointimääriin on sisällytetty tutkimuksessa yksityisen kopioinnin lisäksi myös yksityisen kopioinnin ulkopuolelle jäävää sisältöä, kuten suoratoistopalveluiden offline-tallennukset, kopiot, jotka sisältyvät palvelun hintaan tai ovat muuten luvallisia, itse tehty aineisto (omat valokuvat ja dokumentit) sekä verkosta laittomasti ladattu aineisto.

Tutkimusten johtopäätösten ongelmana on, ettei niistä ilmene onko suoratoistopalveluiden (esim. Spotifyn) offline-tallennukset laskettu yksityisen kopioinnin sisään vaiko ei.

Raportin mukaan tästä lähteestä oli kuitenkin tallennettu eniten, n. 31% kaikista musiikin tallennuskerroista. Se on myös ainoa lähde, josta tallentaminen oli kasvanut (9 %).

– Niiden ei siis tule kuulua yksityisen kopioinnin piiriin, sillä kyse on lisensioidusta musiikin käytöstä, joka jää yksityisen kopioinnin ulkopuolelle. Nyt herää kysymys, miten musiikin yksityisen kopioinnin määrä olisi voinut raportin mukaan hienoisesti nousta, jos mistään muusta lähteestä kuin streaming-palveluiden offline-tallennuksesta ei ole tapahtunut edelliseen vuoteen kasvua, ihmettelee Tähtivuori.

Yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan määrää ei ole mahdollista arvioida

OKM:n tilaamissa tutkimuksissa on myös pyritty selvittämään kopioinnista mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja sen arvoa. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ole arvioitu yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuvan haitan rahallista määrää.

OKM on eduskunnalle hyvitysmaksujärjestelmästä antamassaan selvityksessä viime syksynä selkeästi todennutkin, ettei yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuvasta haitasta ole vastausten vähäisyyden vuoksi mahdollista tehdä sellaisia johtopäätöksiä, joita voisi käyttää hyvityksen tasoa määriteltäessä.

Hallitusohjelmassa kirjaus hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisesta

Hallitusohjelman mukaan kuluvalla kaudella kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä.

– EK katsoo, että hankkeen tarkastelussa ensimmäisenä edellytyksenä tulee olla nykytilanteen, eli 5 vuotta voimassa olleen budjettiperusteisen hyvitysjärjestelmän toimivuuden arviointi, sanoo Tähtivuori.

Nykytilanteesta on jo olemassa opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna eduskunnan sivistysvaliokunnalle laatima selvitys, jossa todetaan, että yksityinen kopiointi on tutkimustiedon perusteella asettunut alhaiselle tasolle, budjettiin perustuva määräraha yksityisen kopioinnin hyvittämisestä on kustannustehokas, vähän hallinnollista taakkaa aiheuttava järjestelmä, ja että mahdolliseen laitemaksuun palaamiseen sisältyy enemmän ongelmia kuin mahdollisuuksia.

OKM:n Taloustutkimukselta tilaamien tutkimusten perusteella musiikin yksityinen kopiointi on vähentynyt 328 miljoonasta 39 miljoonaan tiedostoon vuosina 2013—2018. Yksityisen kopioinnin määrien kehityksen suora ja täysimääräinen huomioon ottaminen hyvityksen määrässä johtaisi – ja olisi jo johtanut – hyvityksen merkittävään vähenemiseen.  OKM selvityksen mukaan perättäisten vuosien tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan ole haluttu tehdä liian isoja ja nopeita muutoksia määrärahan mitoitukseen valtion talousarviossa.

*********************************************

Yksityisen kopioinnin hyvitys muuttui v. 2015 alusta budjettirahoitteiseksi, jolloin aiemmasta laitemaksujärjestelmästä luovuttiin. Hyvityksen suuruudeksi säädettiin 11 miljoonaa euroa vuosille 2015–16, minkä jälkeen tasosta päätettäisiin vuosittain yksityisen kopioinnin kehitystä koskevia tutkimustuloksia hyödyntäen. Vuonna 2019 hyvitysmaksu säilyi edelleen 11 miljoonassa eurossa vaikka budjetissa esitettiin sen laskemista 9 miljoonan euroon. EK:n näkemykset budjettirahoitteiseen järjestelmään liittymisestä (11.12.2014): https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/12/11/yksityisen-kopioinnin-hyvitysmaksu-uudistuu-digiaikaan

*********************************************

Opetus- ja kulttuuriministeriöön asetettiin hyvitysmaksu-uudistuksen yhteydessä neuvottelukunta valvomaan ja kehittämään kopiointitutkimuksia. Neuvottelukunnassa on edustajat ministeriöistä, tutkimuspuolelta, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, tekijänoikeusjärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Elinkeinoelämää edustaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Tietoliikenteen ja tietotekniiikan keskusliitto FiCOm ry.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi