Työttömyyden jämähtäminen ei ollut yllätys

Työttömyys ei ole Suomessa viime kuukausina enää alentunut. Tämä ei ollut yllätys, koska tätä alemmas työttömyysasteen on Suomessa hyvin vaikea laskea, vaikka kansainvälisestä taloudesta saataisiin vetoapua, toteaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Työttömyys on jämähtänyt Suomessa noin 6,5 prosentin tasolle, kun luvuista poistetaan kausi- ja satunnaisvaihtelu. Rakenteellisen työttömyyden taso Suomessa puolestaan on 6-7 prosentin välillä. Sen alapuolelle työttömyys ei yleensä mene, ellei työmarkkinoilla tehdä uudistuksia.

Rakenteellinen työttömyys ilmenee monella tavalla. Avoimia työpaikkoja on runsaasti työvoimatoimistoissa ja niiden aukioloaika on pidentynyt. Yritykset raportoivat työvoimapulasta, mutta samalla työttömiä työnhakijoita on paljon.

Työttömyyden kova ydin

Rakenteellisen työttömyyden alentaminen on tärkeää, sillä korkeana pysyttelevästä työttömyydestä aiheutuu huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Valtioneuvoston alkuvuodesta julkistetun tutkimuksen mukaan työttömyyden kansantaloudelliset kustannukset vuositasolla ovat noin 10 mrd euroa.

Heikoin työllistymistodennäköisyys on pitkäaikaistyöttömillä, toistuvasti työttömillä, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneilla ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävillä henkilöillä. Heitä oli viime heinäkuussa yli 140 000. Nämä ryhmät eivät välttämättä täytä työttömyyden virallista määritelmää, mutta lukua voidaan pitää eräänä rakennetyöttömyyden tai työttömyyden kovan ytimen mittarina.

Virta sisään ja ulos voimakasta

On kuitenkin selvää, että merkittävin osa nykyisistä työttömistä ei kuulu näihin heikosti työllistyviin ryhmiin ja heidän työllistymistodennäköisyytensä on suuri. Virrat sisään ja ulos työttömyydestä ovat voimakkaita, ja verrattain pieni osa työttömistä pysyy työttömänä tai työvoimapalvelujen piirissä pitkään.

Viime vuosina työ- ja elinkeinoministeriön työttömien “varannon” läpivirtaus on ollut nopeaa. Joka vuosi TEM-työttömien joukkoon tulee lähes 600 000 henkeä uusia työttömiä työnhakijoita. Viime vuosina hieman suurempi osa heistä on poistunut työttömyydestä, jolloin keskimääräinen työttömyys on laskenut.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan jopa puolet viime vuosina, on siirtynyt avoimille työmarkkinoille. Osa on siirtynyt kuntoutukseen tai koulutukseen, jotkut työvoiman ulkopuolelle, jotkut poistuvat rekisteristä kuoleman tai ulkomaille muuttamisen kautta.

Viikon graafi: Vaikeasti työllistyviä oli heinäkuussa noin 140 000 henkilöä

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi