Riikka Heikinheimo bloggaa: Budjettiriihen ”jyvien” kuivuessa

Kansliapäällikkö Martti Hetemäen budjettiriihen tiedotustilaisuuden puheenvuorossa korostui kaksi asiaa. Suomeen tarvitaan hänen analyysinsä mukaan ehdottomasti korkeampi työllisyysaste ja tuottavuuteen kasvua. Hallitus on sitonut ohjelmansa ja menolisäyksensä työllisyysasteen nostoon. Budjettiriihi antoi kuitenkin vain vähän, jos ollenkaan villoja työllisyyden parantamiseen. Työllisyystavoite uhkaa karata ja menolisäykset on tehty.

Tuottavuuden kasvu pysähtyi Suomessa vuonna 2007. Kuten kansliapäällikkökin toteaa, seurasi 10 vuoden hyvin poikkeuksellinen jakso historiassamme. 2010-luvulla alettiin leikata julkista innovaatiorahoitusta ja leikkaukset kiihtyivät, kun globaali taantuma kiusasi suomalaisia yrityksiä. Tuottavuudella ja innovaatiotoiminnalla on vahva yhteys toisiinsa. Tästä yhteydestä pienen osaamiseen uskovan vientivetoisen maan kannattaisi pitää huolta.

Suomessa hallituksella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työn hinnan kautta tuottavuuden kasvuun. Sen sijaan yritysten innovaatiotoiminnan kannustamiseen hallitus voi vaikuttaa. Halutessaan merkittävästikin. Se tapahtuu huolehtimalla, että julkinen innovaatiojärjestelmä on kunnossa ja toimii kaikenkokoisten yritysten näkökulmasta hyvin.

Hallitus on budjettiriihen tiedotteissaan väläytellyt positiivisia päätöksiä TKI-toiminnan rahoituksen osalta. Kokonaiskuvaa tehdyistä päätöksistä on vielä vaikea saada. Tulevaisuusinvestointien päätöksistä osa näyttää jäävän myöhempiin vuosiin. Oli budjetti lokakuun alussa sitten minkälainen tahansa, päätökset jäävät pienemmiksi kuin EK:n tavoite on. Olemme puhuneet 300 miljoonan korotuksesta Business Finlandin pysyviin avustusmuotoisiin myöntövaltuuksiin. Voitaneen jälleen kerran todeta, että päätökset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Ne ovat liian pieniä myös hallituksen itse itselleen asettamiin tavoitteisiin nähden. 4% TKI-investointien osuus BKT:sta vuoteen 2030 mennessä vaatii miljardien suuruisen kasvun TKI-investoinneissa. Yritysten nuo investoinnit on tehtävä. Hallitus voi vaikuttaa tehdäänkö ne Suomeen. Vaikka valtion osuus investoinneista olisi vain 1/3, tehdyt päätökset eivät valtion osuudeksi vielä riitä.

Yritykset innovoivat tarpeeseen. Niin mukavaa kuin innovaatiotoiminta onkin, ei se yrityksille ole itseisarvo. Yritykset innovoivat pysyäkseen tulevaisuudessa kilpailukykyisinä. Kun syntyy uusia tuotteita ja palveluja, syntyy myös uusia työpaikkoja osaaville ihmisille. Tästä hallituksen kannattaisi olla enemmän kiinnostunut. Työpaikkoja syntyy kaikenkokoisiin yrityksiin, mutta erityisesti innovaatioverkostoissa toimiviin pk-yrityksiin. Työpaikkoja syntyy sekä perinteisemmän teollisuuden aloille, että uudempaan datatalouteen. TKI-toimintaan investoimalla hallitus saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tämän pitäisi olla mitä merkittävin syy myös Rinteen hallitukselle tehdä positiivisia päätöksiä julkiseen järjestelmään.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi