Karoliina Rasi bloggaa: Pohjoismaisin voimin sisämarkkinoita edistämässä

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun perinteinen kumppani Iso-Britannia kulkee kohti EU-eroa. EK tekee yhteistyötä pohjoisten sisarjärjestöjen ja meppien kanssa mm. elintärkeiden sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Vaikka niitä koskevat pelisäännöt ja direktiivit ovat monelta osin olemassa, laahaa toimeenpano pahasti perässä, kirjoittaa Brysselin-toimiston asiantuntija Karoliina Rasi.

Brexitin uhatessa ja Iso-Britannian edetessä kohti sopimuksetonta EU-eroa pohjoismaat ovat menettämässä monilla politiikan aloilla samanmielisen kumppanin. Sisämarkkinoiden kehittäminen, vapaakauppa, ympäristö- ja ilmastoasiat sekä digitalisaatio ovat perinteisesti olleet aiheita, joita pohjoismaat ovat brittien kanssa ajaneet.

EK:n Brysselin-toimisto kutsui yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa maidemme mepit keskustelemaan sisämarkkinoita kohtaavista haasteista Strasbourgissa parlamentin täysistuntoviikolla. Suomella, Ruotsilla ja Tanskalla on yhteensä 46 meppiä, joista peräti 17 vastasi kutsuumme.

Keskustelua herätti sisämarkkinoiden lisäksi myös Iso-Britannian EU-ero. Se on korostanut entisestään tarvetta vahvistaa pohjoismaiden yhteistä ääntä ja vaikutusvaltaa. Mepit kokivat heillä olevan uuden vaalikauden alettua myös hyvä tilaisuus tiivistää yhteistyötään Euroopan parlamentissa.

EK:ta ja sen pohjoismaisia sisarjärjestöjä yhdistää huoli sisämarkkinoista – niiden toiminnassa on yhä puutteita. Tämä koskee erityisesti digi-, energia- ja palvelusisämarkkinoita. Paikalla olleet mepit jakoivat elinkeinoelämän huolen todeten, että sisämarkkinoiden toimintaa pitää edelleen kehittää tai muuten EU jää muun maailman kaupankäynnistä ja kilpailukyvystä jälkeen. EU:n on turvattava asemansa suhteessa ulkopuolisiin kauppakumppaneihin.

Palvelujen sisämarkkinoilla yritykset kohtaavat edelleen esteitä, vaikka palveludirektiivin toimenpanosta on kymmenen vuotta. Palvelu, joka yhdessä jäsenmaassa on katsottu direktiiviin kuuluvaksi, on naapurimaassa saatettu tulkita soveltamisalan ulkopuoliseksi.

Digitaalisten tavaroiden ja palveluiden puolestaan tulisi olla paremmin kuluttajien ja yritysten saatavilla. Hinnat ja eritoten tarjonta houkuttavat tekemään digiostoksia muista EU-jäsenmaista, mutta pullonkaulana on kuluttajan kokema epävarmuus. Tai sitten toisen jäsenmaan kauppias ei suostu edes myymään kuluttajan maahan. Elinkeinoelämän edustajat ja mepit totesivat jälleen yhteen ääneen, että kaupankäynnin pelisääntöjen aito harmonisointi kasvattaisi rajat ylittävää tarjontaa.

Johtopäätöksenä todettiin, että toimivat yhtenäismarkkinat ovat yritysten keino saavuttaa huomattaviakin mittakaavaetuja. On halvempaa valmistaa tuote, jonka on täytettävä yksi EU-määräysten sarja kuin noudattaa 28 erilaista kansallista ohjekirjaa. Lähes 30 vuotta sitten aloitettu sisämarkkinaprosessi on yksinkertaisesti vihdoin saatettava loppuun  – huomioiden niin ihmisten, tavaroiden, palvelujen kuin myös pääomien vapaudet.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi