Venäjän-kaupan näkymät parantuneet heikentyvästä taloustilanteesta huolimatta

Venäjän-kaupan barometrin tuoreen tuloksen mukaan vastaajayritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat kohentuneet viime kevään mittauksesta, kun taas tuonti on supistunut. Näkymät liiketoiminnassa Venäjällä, viennissä ja tuonnissa ovat positiivisemmat kuin keväällä. Yhä useampi yritys on investoinut tai aikoo investoida Venäjälle. Arviot Venäjän talouden kehityksestä ovat kahtalaisia – sekä talouden kasvuun että sen supistumiseen uskoo useampi vastaaja kuin kevään mittauksessa.

”Barometrin tulokset osoittavat, että Venäjän-kaupan tarinat eivät ole samanlaisia kaikissa yrityksissä. Eroja on nähtävissä sekä toimialojen että yrityskoon mukaan, mutta barometrin yleisvire on positiivisempi kuin viime keväänä”, kommentoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Venäjän talous

Venäjän talouskasvu on hidastunut vuoden 2019 aikana edellisvuodesta erityisesti heikentyneen yksityisen kysynnän myötä. Talouskasvu jäänee noin yhteen prosenttiin. Venäläisten ostovoima kääntyi kolmannella neljänneksellä jälleen kasvuun inflaation hidastuttua.

Venäjän-kaupan barometrin vastaajista 25 prosenttia (22 % kevään barometrissa) uskoo Venäjän talouden kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana jonkin verran. Kasvuodotukset ovat vahvimpia pienissä yrityksissä.  22 (17) prosenttia vastaajista uskoo talouden supistuvan jonkin verran. Odotukset ovat heikoimpia teollisuuden alalla.

”Venäjän taloudessa budjetti ja kauppatase ovat reilusti ylijäämäisiä ja ruplan kurssi vakaa, mutta tämä ei kuitenkaan näy kuluttajien ostovoiman tai investointien kehityksenä. Palvelut korostuvat suomalaisyritysten mahdollisuutena sekä viennissä että teollisuustuotteiden kilpailutekijänä”, kommentoi johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Liiketoiminta Venäjällä

Vastaajista 34 (28) prosenttia kertoo liiketoiminnan Venäjällä kasvaneen edellisen kuuden kuukauden aikana ja 21 (15) supistuneen. Liiketoiminta on kasvanut etenkin teollisuuden alalla ja suurilla yrityksillä. Vastaajista 45 (42) prosenttia uskoo liiketoiminnan kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Kasvuodotukset ovat vahvimpia pienillä yrityksillä. Supistumista ennakoi kevään tavoin 11 prosenttia.

Venäjän ostopäällikköindeksit kertovat jalostavan teollisuuden ja palvelualojen näkymien erkanevan toisistaan. Jalostavan teollisuuden ostopäälliköiden indeksi on laskenut jyrkästi alimmilleen kymmeneen vuoteen, kun taas palvelualoilla kehitys on ollut päinvastainen.

Vienti Venäjälle

Suomen Tullin mukaan tavaravienti Suomesta Venäjälle kasvoi tammi-kesäkuussa 10 prosenttia. Tilastoihin vaikuttaa arvokas putkivienti toisella neljänneksellä. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden vienti on vakiintunut noin neljännekseen Suomen kokonaisviennistä Venäjälle.

Barometrin vastaajien kokonaiskuva Venäjän-kaupasta on positiivisempi kuin keväällä.
27 (25) prosenttia kertoo viennin Venäjälle kasvaneen edellisen kuuden kuukauden aikana ja 27 (29) prosenttia supistuneen. Vienti on kehittynyt positiivisesti etenkin palveluiden, kuljetuksen ja suunnittelun aloilla, teollisuudessa taas heikentynyt. Seuraavan kuuden kuukauden aikana viennin uskoo kasvavan 43 (40) prosenttia vastaajista ja supistuvan 11 (11) prosenttia. Kasvunäkymät ovat vahvimpia kaupan alalla ja pienissä yrityksissä.

”Palautteet yhtiöiltä ovat varsin kaksijakoiset. Osalla menee paremmin, kun taas osalla on vaikeuksia myynnin kehityksen kanssa. Lokalisaatiovaatimukset ja pakotteet lisäävät osaltaan haastetta toimia markkinassa”, kommentoi East Office of Finnish Industriesin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen.

Tuonti Venäjältä

Suomen Tullin mukaan tavaroiden tuonti Venäjältä Suomeen väheni prosentin verrattuna vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden tuonti muodostaa kymmenesosan kokonaistuonnista Venäjältä.

Barometrin vastaajista 34 (37) prosenttia kertoo tuonnin Venäjältä kasvaneen edellisen kuuden kuukauden aikana ja 18 (15) prosenttia supistuneen. Tuonti on lisääntynyt merkittävästi suurilla yrityksillä. Tuonnin arvioi kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana 38 prosenttia (37) ja supistuvan vain 6 (15) prosenttia. Etenkin suuret yritykset teollisuuden ja kaupan alalla uskovat tuonnin kasvavan.

Investoinnit

Barometrin vastaajista kertoo investoineensa tai aikovansa investoida Venäjälle useampi kuin kevään mittauksessa. Edellisen 12 kuukauden aikana Venäjälle on investoinut 27 (23) prosenttia vastaajista. Investoinnit ovat kohdistuneet eniten tytäryhtiöön tai edustustoon. Seuraavan 12 kuukauden aikana Venäjälle aikoo investoida 28 (26) prosenttia vastaajista – niin ikään tytäryhtiöön tai edustustoon useimmassa tapauksessa.

Suurimmat ongelmat

Vastaajien suurimmat ongelmat niin liiketoiminnassa Venäjällä kuin viennissä Venäjälle liittyvät poliittiseen tilanteeseen, riskeihin ja sanktioihin. Ruplan kurssista johtuvat haasteet ovat vähentyneet kurssikehityksen tasaannuttua verrattuna vuoteen 2018. Tuonnissa tullaukseen liittyvät ongelmat kasvavat edelleen ja ovat nyt suuremmat kuin barometrissa aikaisemmin. Ruplan vahvistuminen on lisännyt valuuttahaasteita tuonnissa.

”Tullausongelmien takana ovat pääasiallisesti Euraasian tulliliiton uusien säännösten vaikutukset Venäjän tullin toimintaan. Suomalaisetkin viejät ovat kohdanneet uudenlaista tullibyrokratiaa. Onneksi Suomen ja Venäjän tullit hyvässä yhteistyössä ratkovat ongelmia”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Reagointi Venäjän taloustilanteeseen

Suosituimmat toimet ovat markkinoinnin lisääminen ja myynnin vahvistaminen. Markkinointia kertoo lisäävänsä useampi vastaaja kuin keväällä – 43 (37) prosenttia – ja myyntiä vahvistavansa 35 (36) prosenttia vastaajista.

”Yritykset, jotka toimivat ja ovat toimineet Venäjällä jo pidempään tietävät, että Venäjällä liiketoimintaympäristö on aaltoileva. Suomalaiseen laatuun luotetaan ja palveluiden vienti kehittyy positiivisesti”, toteaa kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren Suomen Yrittäjistä.

Avoin kysymys: millaista tukea tarvitaan?

Venäjän-kaupan barometrissa esitetään myös vaihtuva, avoin kysymys. Syksyn mittauksessa vastaajilta kysyttiin, millainen tuki auttaisi yritystä Venäjän markkinoilla. Suomalaiset yritykset kaipaavat eniten tukea verkostoitumiseen, rahoitukseen ja Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvissä kysymyksissä.

” Avoimissa vastauksissa yritykset arvostivat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin   verkostoitumismahdollisuuksia, saatuja suoria asiakaskontakteja ja Venäjän liiketoimintaympäristön tulkintaa. Muun muassa rahoitukseen ja Venäjän lokalisaatiokysymyksiin kaivattaisiin lisää apua”, Jaana Rekolainen sanoo.

Taustatietoja

Tutkimuksen tilasivat Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 11.9. – 1.10.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 297. Tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa.

 

Lisätietoja ja kommentteja barometritutkimuksesta:
Jaana Rekolainen, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, 0400 457 743, etunimi.sukunimi@svkk.fi
Lauri Veijalainen, East Office of Finnish Industries, 058 46 876 1648, etunimi.sukunimi@eastoffice.fi
Petri Vuorio, Elinkeinoelämän keskusliitto, 050 323 2979, etunimi.sukunimi@ek.fi
Timo Vuori, Keskuskauppakamari, 050 553 5319, etunimi.sukunimi@chamber.fi
Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjät, 050 500 3384, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Kommentit

Kommentoi