Tutkimustulokset: Aineettomat oikeudet yhä keskeisempiä EU:n taloudessa

Osaamisen ja innovaatioiden kasvu on Suomen kilpailukyvyn kannalta olennainen edellytys ja aineettomat oikeudet eli IPR:t ovat työväline näiden investointien suojaamiseen ja hyödyntämiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että IPR-järjestelmä myös vastaa ajan tarpeita. Miltä näyttää tuoreiden tilastojen valossa IPR-intensiivisten alojen rooli EU:n taloudessa ja kuinka tärkeitä aineettomat oikeudet ovat pk-yrityksille?

IPR-alojen volyymi ja aineettomien oikeuksien merkitys on kasvanut

EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien virasto EUIPO ja Euroopan patenttivirasto EPO ovat tuottaneet tilastotietoa aineettomia oikeuksia[1] paljon käyttävien alojen vaikutuksista EU:n talouteen. Uusimmat tulokset syyskuulta osoittavat aineettoman omaisuuden keskeisen ja kasvavan roolin taloudessa. Aineettoman ja aineellisen omaisuuden arvojen suhde on kääntynyt päälaelleen viimeisen 40 vuoden aikana, nykyään aineetonta 84% – aineellista 16%[2] ja aineettoman omaisuuden arvo kasvaa jatkuvasti. Tutkimuksessa selvitettiin myös ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevien tekniikoiden ja digimurrokseen keskeisesti vaikuttavien alojen vaikutusta EU:n talouteen.

Keskeisiä havaintoja IPR:ien kasvavasta merkityksestä:

  • EU:ssa on 353 IPR-intensiivistä alaa[3]
  • IPR-alojen osuus kaikista EU:n työpaikoista on 29,2 % (63 milj. ihmistä) ja BKT:stä 44,8 % (6,6 bilj. euroa). Näillä aloilla eniten käytetty IPR on tavaramerkit, joita seuraa mallit, patentit ja tekijänoikeudet. IPR-aloilla palkat ovat 47 % muita aloja suurempia. Suomen osalta luvut ovat lähes identtiset ja tavaramerkki on myös käytetyin IP-oikeus.
  • Ilmastonmuutokseen erikoistuvien ja digitaalisen muutoksen perustana olevien alojen (IoT, AI ym.) vaikutus työllisyyteen on noin 2 % ja BKT:hen noin 4 %.

Immateriaalioikeudet tärkeitä myös pk-yrityksille

EUIPO ja EPO ovat tutkineet lähiaikoina IP-oikeuksien vaikutuksia myös pk-yrityksiin: tuoreimmat tulostaulut IPR:ien käytöstä ja patenttien kaupallistamisesta pk-yrityksissä julkaistiin muutama päivä sitten. Euroopassa 99 % yrityksistä on pk-yrityksiä ja ne työllistävät 2/3 työvoimasta ja tuottavat 57% EU:n BKT:stä. Pk-yrityksillä on olennainen merkitys EU:n taloudelle ja niitä tulee kannustaa investoimaan innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen.

Keskeisiä havaintoja pk-yritysten näkökulmasta:

  • Yritykset, joilla on IPR-strategia ja jotka hyödyntävät säännöllisesti IPR:iä liiketoiminnassaan, ovat useimmiten myös nopean kasvun yrityksiä (high-growth firms). Useampaa IPR:ää yhden oikeuden sijaan käyttävät yritykset menestyvät paremmin.
  • Pk-yritysten suurimmat syyt suojata aineetonta omaisuutta rekisteröitävällä oikeudella ovat parempi oikeusvarmuus, kopioinnin estäminen sekä arvon lisääntyminen. Keskeisimmäksi syyksi, miksi IPR-suojakeinoja jätetään käyttämättä, nousi tietoisuuden puute. Seuraavaksi painavimmat syyt olivat halu jakaa innovaatioita vapaasti sekä suojaamisen kalleus.
  • EPO:n patenttihakemuksista 80% on eurooppalaisten pk-yritysten tekemiä. Yli puolet pk-yritysten kaupallistetuista keksinnöistä hyödynnetään yhteistyökumppanin kanssa, joka useimmiten on yliopisto.
  • Pk-yritykset, joilla on IPR:iä, tekevät kaksinkertaisesti enemmän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa kuin sellaiset, joilla ei ole aineettomia oikeuksia. Haastavimmaksi koetaan kansainväliset yhteistyökumppanuudet ja syynä yleisemmin osaamisen ja resurssien puute.

Suomalaisyrityksillä on IPR:ien hyödyntämisessä vielä parannettavaa

Syksyllä julkaistussa, kotimaisille yrityspäättäjille kohdennetussa kyselyssä[4] havaittiin, että suomalaisyrityksissä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia innovaatioiden kaupallistamisessa. Suurin osa yrityksistä koki, että IPR-panostukset parantavat yrityksen arvoa, mutta IPR-osaamisessa on puutteita.

Huolestuttava havainto oli myös yritysten heikko panostus IPR-strategioiden laadintaan: vain noin neljäsosalla vastaajista on IPR-strategia. Myös kolmansien maiden kuten Kiinan vaikutus suomalaiseen innovaatiotoimintaan, innovaatioiden kaupallistamiseen ja IPR-suojauksiin nähtiin uhkana. Näihin haasteisiin olisi ainakin osittain mahdollista vastata hyvin laaditulla IPR-strategialla.

Kuinka IPR:ien merkitys huomioidaan päätöksenteossa?

IPR-strategioiden uudistaminen on tällä hetkellä ajankohtaista sekä EU-tasolla että Suomessa. EU:n osalta asia on vielä valmisteluvaiheessa, kun uutta komissiota ei ole vielä asetettu eikä sen työohjelmaa julkistettu. Tulevan sisämarkkinakomissaarin salkkuun kuuluu sekä teollis- että tekijänoikeudet, joten uusi strategia kattanee toivottavasti myös kokonaisuuden.

Suomen hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus uudesta IPR – strategiasta, jonka avulla on tarkoitus kehittää osaamista ja hallintoa ja toteuttaa nykytilannetta parantavia toimenpiteitä. Näin ollen Suomessakin on kyse laajasta näkökulmasta aineettomaan omaisuuteen kattaen sekä työ- ja elinkeinoministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön tontin. Kansallinen strategia on työväline kasvattaa TKI-toiminnan panostuksia neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä ja edistää digitalisaatiota. Strategian toimenpiteillä Suomesta tehdään globaalisti houkutteleva innovaatioympäristö, jossa aineettomien investointien kasvu vauhdittuu entisestään.

Elinkeinoelämän näkökulmasta olisi toivottavaa, että IPR-strategian valmistelussa hyödynnetään EU:n IPR-virastojen tuottamaa tutkimusdataa sekä kuullaan suomalaisyritysten, myös pk-sektorin, ääntä IPR:ien merkityksestä. Tilastolliset faktat yhdistettynä avoimeen, sidosryhmät osallistavaan valmisteluun ovat avain onnistuneeseen IPR-strategiaan.

Mahdollisuus tähän vuoropuheluun on tarjolla seuraavaksi ensi viikolla, kun Suomi puheenjohtajamaana järjestää yhdessä komission kanssa Brysselissä IP-konferenssin pk-yrityksille. Samasta teemasta EU:n ja Suomen IPR-virastot järjestivät viikko sitten Helsingissä konferenssin, jossa myös elinkeinoelämän viestit tarvittavista toimenpiteistä IPR:ien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi pk-yrityksissä nousivat hyvin esille. Marraskuun lopussa on vuorossa Datatalouskonferenssi Helsingissä, jossa IPR:ien osalta tarkastelussa on tekijänoikeusintensiivinen sisältöteollisuus osana data- ja alustataloutta.

 

[1] käsittää tekijänoikeudet ja teollisoikeuksista patentin, tavaramerkin, mallin, maantieteelliset merkinnät ja kasvinjalostajan oikeudet

[2] EUIPO:n IP-konferenssi pk-yrityksille Helsingissä 30.10.2019

[3] Yrityksen aineettomat oikeudet työntekijää kohden muihin IPR:iä käyttäviin yrityksiin keskimääräistä suurempi. Nämä alat liittyvät yleisemmin teknologiaan, valmistukseen tai palveluihin.

[4] Taloustutkimus & Kolster Oy, 200:lle yrityspäättäjälle

 

Lue lisää:

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi