Puntarissa talouspolitiikan uskottavuus

Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Suomen hallitus saavuttaa keskipitkän aikavälin talouspoliittisen tavoitteensa ja onnistuu tasapainottamaan budjettinsa vuonna 2023. Tämän epäilyksen on tuonut viime aikoina julki useat asiantuntijat. Painavin puheenvuoro kuultiin pari viikkoa sitten Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

IMF pitää sinänsä tärkeänä Suomen hallituksen tavoitetta, että budjetti on tasapainossa vuonna 2023. Julkiseen talouteen pitää saada puskureita ennen kuin sosiaali- ja terveysmenot alkavat voimakkaasti kasvaa ja heikentää julkista taloutta.

Ennustettu, noin yhden prosentin tasolle jäävä, talouskasvu painaa alijäämän vuoteen 2023 mennessä runsaaseen 1 prosenttiin BKT:sta. Lisäksi IMF painottaa tärkeinä riskitekijöinä, että kasvu voi olla tätä hitaampaa ja hallitusohjelmaan sisältyviä kertaluontoisia menoja voi olla vaikea katkaista ajallaan.

Lisäksi IMF pitää epävarmoina hallituksen suunnitelmia tasapainottaa budjetti työllisyyden avulla, varsinkin jos työllisyystoimet ovat kalliita toteuttaa. Valuuttarahasto suositteleekin hallitusta ensisijaisesti pidättäytymään uusista menolisäyksistä.

Ongelmana rakenteellinen alijäämä

Euroopan komissio kritisoi Suomea siksi, että Suomen hallituksen ensi vuodelle kaavailemat menojen lisäykset vaarantavat rakenteellisen alijäämän tavoitteen saavuttamisen. Sääntöjen mukaan tämä suhdannevaihteluista ja kertaluonteisista eristä puhdistettu alijäämä saisi olla korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Etlan mukaan julkisen talouden rakenteellinen alijäämä nousee jo tänä vuonna 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Syynä ovat hallituksen päättämät etupainotteiset menolisäykset, joita on saatettu voimaan jo tänä vuonna.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) puolestaan arvioi hallituksen talouspolitiikkaa ja viittaa  valtiovaranministeriön laskelmiin. Niiden mukaan rakenteellinen alijäämä pysyy koko vaalikauden noin 1,5 prosentissa suhteessa BKT:hen.

VTV toteaa, että tilanteeseen vaikuttavat osaltaan kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman alkaminen vuonna 2020 sekä se, että hallituskaudelle päätetyt pysyvät menolisäykset ovat etupainotteisia verrattuna rakenteellista jäämää parantaviin verotulojen lisäyksiin.

Viikon graafi: Alijäämät uhkaavat Suomen julkista taloutta

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi