Britannian EU-ero toteutuu – entä sitten?

Britannian parlamenttivaalien tulos ei jättänyt tilaa jossittelulle. Konservatiivipuolue voitti selkeän enemmistön ja pääministeri Johnson on todennut brexitin, Britannian EU-eron toteutuvan viimeistään ensi tammikuun lopussa. Britannian hallitus jatkaa nyt EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen läpiviemistä brittiparlamentissa.

Brexitin toteutuminen tuo selvyyden ennen kaikkea seuraaviin kysymyksiin:

  • EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä asema ja oikeudet Britanniassa ja vastaavasti Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudet EU:ssa
  • Britannian taloudelliset sitoumukset, jotka se on tehnyt EU-jäsenyytensä aikana
  • Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajajärjestelyt, joiden avulla vältetään tiukka rajavalvonta Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä
  • Brexitin jälkeen alkava siirtymäkausi, joka jatkuu ainakin vuoden 2020 loppuun. EU:n nykyisiä sääntöjä jatketaan Britanniassa, vaikka maa ei enää pääsekään osallistumaan EU:n päätöksentekoon. Yritysten näkökulmasta siirtymäkauden aikana tilanne säilyy käytännössä nykyisenlaisena.

Siirtymäkauden jälkeen kaupanesteitä tulee lisää

Brexitin toteutumisen jälkeen, todennäköisesti ensi helmikuussa, EU ja Britannia käynnistävät kauppaneuvottelut tulevasta suhteesta. Samalla neuvotellaan myös isosta joukosta muita kysymyksiä, mm. työvoiman liikkuvuutta koskevista säännöistä, liikenteeseen liittyvistä pelisäännöstä, yhteistyöstä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä.

Britannian julkilausuma tavoite on jättäytyä pois EU:n yhteisiltä sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Niinpä lähtökohtana on neuvotella Britannian ja EU:n välille vapaakauppasopimus. Valitettavasti kunnianhimoinenkaan vapaakauppasopimus ei korvaa sisämarkkinoita.

Tänä päivänä kaupanesteet liittyvät erityisesti maiden välisten sääntely-ympäristöjen eroihin, jotka johtavat erilaisiin teknisiin vaatimuksiin, määräyksiin ja standardeihin. EU:n sisämarkkinat pysyvät yhdenmukaisen lainsäädännön kautta poistamaan näistä kaikista ongelmallisimpia kaupanesteitä paljon tehokkaammin kuin vapaakauppasopimukset.

Suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta kunnianhimoisella vapaakauppasopimuksella on pyrittävä minimoimaan kaupanesteiden ja hallinnollisen taakan kasvua niin tuotteissa kuin palveluissa.

Ensimmäistä kertaa on käsillä kauppaneuvottelut, joiden lopputulemana on toimintaympäristö, jossa kaupankäynnin esiteitä on lähtötilannetta enemmän. Jos Britannia joustaa tulevalle kauppasuhteelle asettamistaan tiukoista reunaehdoista ja huomioi nykyistä paremmin taloudelliset näkökohdat, niin EU on luonnollisesti valmis tavoittelemaan tiiviimpää kauppasuhdetta.

Kunnianhimoista ja kattavaa vapaakauppasopimusta ei neuvotella vuodessa

Brexit-erosopimuksen yhteydessä saavutettiin myös poliittinen julistus EU:n ja Britannian tulevan suhteen puitteista. Näiden poliittisten tavoitteiden pohjalta neuvotellaan suuresta määrästä teknisiä yksityiskohtia. EU-maiden on erosopimukseen verrattuna vaikeampaa päästä yhteisymmärrykseen kauppasopimuksen prioriteeteista ja yksityiskohdista. Kauppaneuvottelut ovatkin lähtökohtaisesti vuosia kestävä pitkä prosessi.

Siirtymäkaudella eli vajaassa vuodessa ei ole mahdollista löytää neuvottelutulosta kunnianhimoisesta ja kattavasta kauppasopimuksesta. Onkin toivottavaa, että siirtymäkautta jatketaan. Se on mahdollista tehdä yhteisellä päätöksellä yhden kerran korkeintaan vuoden 2022 loppuun asti.

Jos kauppasopimusta ei saada neuvoteltua siirtymäkauden puitteissa, Britannian ja EU:n välistä kauppaa käydään siirtymäkauden jälkeen pelkän Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntökehikon pohjalta. Tällöin kauppaan kohdistuisi tulleja ja määrällisiä rajoituksia.

Ei tullitariffeja, ei kiintiöitä, ei ”dumppausta”

EU:n puolesta kauppasopimuksen pääneuvottelijana jatkava Michel Barnier on todennut, että EU-tavoittelee neuvotteluissa lopputulosta, jossa kaupankäynnille ei tulisi tullitariffeja tai kiintiöitä eikä Britannia loisi epätasapuolista kilpailuympäristöä EU:n kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei Britannia lähtisi kilpailemaan EU:n kanssa löysäämällä merkittävästi vero- tai valtiontukipolitiikkaansa eikä ympäristö-, turvallisuus-, työelämä- tai muita standardejaan.

Iso-Britannia on jatkossakin EU:lle erittäin tärkeä kauppakumppani. Neuvotteluissa on kuitenkin huomioitava, että Britannia on samalla myös EU:n kilpailija, joka on suuri kooltaan ja sijaitsee maantieteellisesti lähellä.

Lisätietoa EU:n ja Britannian välille neuvotellusta erosopimuksesta löytyy valtioneuvoston kanslian brexit-sivulta.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi