Urrila bloggaa: Julkinen talous sukeltaa, työllisyystavoite 77 prosenttiin

Tällä viikolla julkaistiin sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön uudet ennusteet. Kummankin mukaan Suomen vuotuinen talouskasvu jää lähivuosina prosentin tuntumaan. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsy näyttää tuskalliselta, mutta julkisen talouden tasapainottuminen vaatisi näillä ennusteilla lähestulkoon 77 prosentin työllisyyttä. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta kansainvälisen talouden alakulo jatkuu, ja vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen näkyy yhä voimakkaammin ja laaja-alaisemmin myös meillä.

Riskit uusia ennusteita heikompaankin kehitykseen ovat ilmeiset. Eivät nämä tuoreet ennusteluvut ole suinkaan mitään kauhuskenaaroita, vaan pikemminkin melko maltillisia kasvun loivenemisia. Kuitenkin jo tämä pienehkö talouden näkymien notkahdus riittää nakertamaan voimakkaasti Suomen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan pohjaa ja viemään julkisen talouden tavoitteita koko ajan yhä kauemmas.

Rinteen ja nyttemmin Marinin hallituksen ohjelmassa julkisen talouden tasapainottumisen on ajateltu hoituvan oikeastaan yksinomaan työllisyyden nousun kautta. Keväällä hallitusohjelmaa tehtäessä laskettiin, että julkisen talouden alijäämä olisi kauden lopulla noin kaksi miljardia euroa ilman uusia työllisyystoimia. Tämän kattaminen vaatisi työllisyyden nousun noin 75 prosenttiin, mistä onkin muodostunut yksi hallituksen talouspolitiikan keskeisistä kulmapisteistä.

Julkinen talous hallituskauden lopulla jopa 4 miljardia pakkasella

Uusien talouslukujen valossa tämä paljon puhuttu 75 prosentin työllisyysaste ei kuitenkaan riittäisi julkisen talouden tasapainoon, itse asiassa ei edes lähellekään sitä. Suomen Pankin ja VM:n laskelmissa Suomen julkinen talous olisi nimittäin hallituskauden lopulla 3-4 miljardia euroa miinuksella ja julkinen velka olisi kääntynyt selvään kasvuun.

Nyt ennustettu alijäämä vuonna 2023 vaatisi tasapainottuakseen karkeasti jopa 77 prosentin työllisyysasteen, siis reilusti yli 100 000 työllistä enemmän kuin nyt. Molempien uusien ennusteiden mukaan työllisyysasteessa oltaisiin ilman lisätoimia jäämässä vain vähän yli 73 prosenttiin – suhdanteen vetoapuun ei siis voi luottaa nyt yhtään.

Vielä aivan oma lukunsa on vähän pidemmän aikavälin kehitys: hoivamenot ovat kasvamassa 2020- ja 2030-luvuilla väestön ikääntymisen vuoksi niin voimakkaasti, ettei edes reilun 80 prosentin työllisyys riittäisi kattamaan tätä kestävyysvajetta ja estämään velkaantumista.

Jo hallitusohjelmaan kirjatun 75 prosentin työllisyysastetavoitteen realistisuutta on hyvästä syystä epäilty. Työllisyystyöryhmien startti on ollut hidas ja urakka on vielä kovasti kesken, mutta ryhmien tavoitteena on löytää nopealla aikataululla keinot, joilla voitaisiin uskottavan tutkimustiedon valossa saada 60 000 työllistä lisää vuonna 2023.

Vuosi 2020 työntäyteinen sekä politiikassa että työmarkkinoilla

Maalin karkaamisesta huolimatta mahdollisimman korkean työllisyyden tavoittelu on tietenkin erittäin kannatettavaa, ja vaisumman talousnäkymän tulisi kirittää hallitusta vieläkin kunnianhimoisempiin päätöksiin. Elinkeinoelämä haluaa jatkotyössä tukea kaikkia keinoja, joilla työllisyystavoitteisiin voitaisiin tutkitusti päästä. Vaikuttavilla toimilla on jo kiire, mutta tällä hetkellä nopeaa ja tuloksellista etenemistä ei valitettavasti ole vielä näköpiirissä.

Työmarkkinaratkaisut vaikuttavat merkittävästi kilpailukykyyn ja suomalaisyritysten menestymiseen sekä sitä kautta työllisyyteen ja verotuloihin. On ehdottoman välttämätöntä, että meneillään olevissa palkkaneuvotteluissa päästään kaikilla aloilla tuloksiin, jotka edistävät korkeaa työllisyyttä ja tasapainottavat julkista taloutta. Ylimääräisiin häiriöihin ei haurastuvassa taloustilanteessa ole varaa.

Paineet kevään kehysriiheen ja ensi syksyn budjettiriiheen ovat näillä talousluvuilla kasvamassa valtaviksi. Vuoden 2020 aikana pitäisi saada vähitellen lujaa konkretiaa hallituksen työllisyyslupauksen taakse ja samalla selvyys siitä, miten hallitus aikoo toteuttaa kansalaisille antamansa lupauksen tasapainoisesta julkisesta taloudesta vuonna 2023.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi