EU-tason minimipalkkasääntely uhka Suomen työmarkkinamallille

EU-komissio haluaa määritellä EU-tasoisen minimipalkan, joka turvaa riittävän elintason missä tahansa jäsenvaltiossa. Komissio on jo käynnistänyt asiassa työmarkkinaosapuolten, yritysten ja ammattiliittojen kuulemisen ensimmäisen vaiheen. Elinkeinoelämä suhtautuu esitykseen kielteisesti, eikä näe tarvetta EU-tasoiselle minimipalkkasääntelylle.

Esityksen myötä komissio pyrkii laajentamaan EU:n toimivaltaa alueelle, joka ei EU:n perustamissopimuksen mukaan sille kuulu. Perustamissopimuksen mukaan palkka-asiat ovat kansallisia, eivätkä kuulu päätettäväksi EU-tasolla.

Palkat perustuvat Suomessa Pohjoismaisen työmarkkinamallin mukaisesti työehtosopimuksiin ja ne sovitaan alakohtaisesti työmarkkinajärjestöjen kesken. EK pitää erittäin tärkeänä, että työmarkkinajärjestöjen toimivaltaa ei kavenneta EU-sääntelyllä ja, että palkat voidaan jatkossakin määrittää ala- ja tehtäväkohtaisesti oikean tasoisiksi.

Komission puheenjohtaja von der Leyen on todennut, että ”Paras tapa vähimmäispalkkatason määrittämiseen on vahvojen ammatti- ja työntekijäliittojen sopimusneuvottelut. He tietävät parhaiten, mikä on parasta työntekijälle ja mikä on toimivinta yritykselle”.  EK toivoo, että tästä periaatteesta pidetään kiinni ja että komissio kunnioittaa työmarkkinajärjestöjen autonomiaa.

Ruotsissa ja Tanskassa maan hallitus sekä työmarkkinaosapuolet suhtautuvat EU-tasoiseen minimipalkkasääntelyyn kielteisesti. Myös EK pitää tärkeänä, että yhteisen pohjoismaisen työmarkkinamallin toimivuus ja työmarkkinajärjestöjen sopimusvapaus säilytetään.

Uuden sääntelyn luomisen sijaan komission tulisi EK:n mielestä ensisijaisesti varmistaa nykyisten sääntöjen tehokas ja yhdenmukainen täytäntöönpano, joka ei ole itsestäänselvyys kautta Euroopan.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi