Pakarinen bloggaa: Miten palkalla tulisi paremmin toimeen?

YLE uutisoi maanantaina 20.1. palkan riittämättömyydestä elämiseen. Kuten jutussakin todettiin, asumismenot muodostavat merkittävän osan kotitalouksien kulutusmenoista. Tilastokeskuksen mukaan lähes 25 % kotitalouksien kulutuksesta kohdistuu asumiseen. Miten korkeaa asumisen osuutta saataisiin alaspäin?

Asumisen hinta on iso kysymys globaalisti ja etenkin suurissa kaupungeissa. Suomessakin keskustelu kohdistuu ennen kaikkea pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Suomi on globaalissa mittakaavassa onnistunut asumiseen liittyvissä kysymyksissä hyvin. Meillä on vuosien mittaan rakennettu kysyntään nähden riittävästi, nyt nähty matalien korkojen aika on hyödynnetty asuntorakentamisen rahoituksessa ja asunnottomuus on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Paljon voidaan silti vielä tehdä.

Ensiksi, asuntorakentamista on ylläpidettävä jatkossakin korkealla tasolla, jotta kaupungistumisen myötä kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Vain kysyntään nähden riittävä tarjonta voi pitää asumisen hinnan kurissa. Toiseksi, tarvitaan lisää infraa, etenkin uusia raideyhteyksiä parantamaan alueiden saavutettavuutta ja tiivistämään maankäyttöä. Kestäviä liikkumismuotoja lisäämällä vastataan myös ilmastotavoitteisiin. Kaavoituksen kytkeminen joukkoliikennehankkeiden rahoittamiseen on nähty toimivaksi keinoksi yhdistää valtion ja kuntien intressit. Kolmanneksi, suurten kaupunkiseutujen sopimukset maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (MAL-sopimukset) ovat hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä eri tahojen kesken. MAL-sopimuksia on jatkettava, kehitettävä edelleen ja kytkettävä ne osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Neljänneksi, Suomi tarvitsee nykyistä aktiivisempaa kaupunkipolitiikkaa, joka tukee kaupungistumiskehitystä ja vastaa siten edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin.

On hyvä muistaa, että asuntomarkkinoiden toimivuuden parantaminen on yksi rakenteellinen toimi työllisyyden edistämiseksi. Työllisyyden nosto on tällä vuosikymmenellä ratkaisevassa roolissa hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamisessa. Kasvukeskusten asuntotarjonnan lisääminen on myös osittainen ratkaisu syrjäseutujen ongelmiin. Kasvava tarjonta kasvukeskuksissa helpottaa työn perässä muuttamista.

Asuntomarkkinoille tarvitaan lisää markkinataloutta. On rakennettava enemmän ja kysyntään nähden oikeanlaista. Näin kotitalouksien käteen jäävästä palkasta pakollisten menojen osuus pysyisi paremmin kurissa ja parhaimmassa tapauksessa laskisi. Tämä heijastuisi suoraan myös asumistukimenoihin. Samaan aikaan pitäisi pyrkiä purkamaan kannustinloukkuja, joilla työn vastaanottamisesta tehdään nykyistä kannattavampaa. Mutta se on toinen tarina.

Kommentit

Kommentoi