EU:n pääomamarkkinaunionille kaavaillaan jatkoa

EU:n pääomamarkkinoiden integraatiolla olisi laajat positiiviset vaikutukset. On syytä toivoa, että von der Leyenin komissio saa junan uudelleen liikkeelle.  

Euroopan komission asettama korkean tason foorumi on julkaissut raporttinsa EU:n pääomamarkkinoiden jatkokehittämisestä. Siinä hahmotellaan ne ylätason suuntaviivat, joiden mukaan tulevien vuosien konkreettiset lainsäädäntöhankkeet yritysrahoituksessa ja arvopaperimarkkinoilla tullaan antamaan.

EU:n pääomamarkkinaunioni on projekti, jota lähes kaikki valtionpäämiehet tukevat. Silti hankkeen konkreettiset tulokset ovat jääneet laihoiksi. Von der Leyenin komission haasteena onkin poliittisen suosion kääntäminen käytännön edistysaskeliksi EU:n laajuisten pääomamarkkinoiden luomiseksi, arvioi EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Santeri Suominen.

Miksi pääomamarkkinaunionin edistäminen on niin vaikeaa käytännössä?

”Huolimatta siitä, että rajat ylittävän sijoitustoiminnan esteet ovat pitkälti tiedossa, kuten syrjivät ja tehottomat lähdeverokäytännöt eri jäsenvaltioissa, tunnistetuillekin epäkohdille ei näemmä oikein kyetä tekemään mitään vaikuttavaa. Monet pääomamarkkinoiden esteistä ovat varsin teknisiä ja tylsiltä kuulostavia yksityiskohtaisia säännöksiä, joiden muuttaminen ei toistaiseksi ole noussut riittävän korkealle poliittisella agendalla. ”

Mihin EU:n pääomamarkkinaunionia tarvitaan?

Jos EU:n alueella vallitsisi nykyistä integroituneemmat ja syvemmät pääomamarkkinat, koituisi tästä monenlaista hyötyä niin eurooppalaisille yrityksille kuin kansalaisillekin:

  • taloudellinen vakaus ja shokkikestävyys parantuisi tehostuneen riskinjaon seurauksena,
  • yritysten rahoituslähteet monipuolistuisivat siten, että pankkilainojen rinnalle nousisivat nykyistä enemmän mm. osakemarkkinat ja joukkovelkakirjalainat eli bondit,
  • kasvuyritysten rahoitus paranisi ja innovatiivisuudelle luotaisiin parempaa pohjaa rahoituspohjan parantuessa,
  • ilmastonmuutoksen vaatimien investointien rahoittaminen markkinaehtoisesti helpottuisi tuntuvasti,
  • ihmisten omaehtoinen varautuminen mm. eläköitymiseen ja ikääntymiseen mahdollistuisi paremmin ja
  • kauppaprotektionismin riski pienenisi Euroopassa, jos se olisi nykyistä houkuttelevampi sijoituskohde kansainvälisille toimijoille.

Myös Brexitin toteutuminen korostaa tarvetta syventää EU:n laajuisia pääomamarkkinoita, arvioi Santeri Suominen:

”Eurooppa on globaaleissa innovaatioissa ja niiden rahoituksessa pahasti Yhdysvaltoja ja Aasiaa jäljessä. Pääomamarkkinoiden tehostaminen auttaisi vastaamaan haasteeseen sikäli, että nuoret innovatiiviset kasvuyhtiöt saisivat nykyistä paremmin tarvittavaa pääomaa kasvuunsa. Kysymys on ennen muuta pääomasijoittajista ja osakemarkkinoista. Näiltä osin sijoitusten määrä on Yhdysvalloissa kolminkertainen suhteessa Eurooppaan. ”

Suominen huomauttaa, etteivät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen tarvittavat miljardi-investoinnit tule toteutumaan ilman yksityisten markkinoiden valjastamista toimintaan:

”Jotta hallittu siirtymä hiilineutraaliin talouteen olisi mahdollinen, yksityistä rahoitusmarkkinaa ei tule hämmentää, kun julkista rahoitusta suunnataan vihreäksi luokiteltuihin hankkeisiin. Kysymys on EU:n Green Dealin eri osista ja Euroopan investointipankin ohjelmista. Myös sijoitusten kestävyysluokituksen eli taksonomian luomisella tulee olemaan oma roolinsa. Unohtaa ei voi myöskään EKP:n toimia vihreän ja kestävän rahoituksen edistämisessä. Markkinaehtoisuuden toteutuminen on turvattava ehdottomasti kaikilla näillä alueilla. ”

 EK yhtyy raportin suosituksiin ja kiirehtii tarvittavien toimenpiteiden tekemistä:

  • Kasvuyrityksille tarjolla olevien rahoitusvaihtoehtojen määrää on systemaattisesti lavennettava.
  • Institutionaalisille sijoittajille on sallittava hallitusti nykyistä suurempaa riskinottoa niiden sijoitustoiminnassa.
  • Pörssilistautumisia on edistettävä.
  • Rahoituksenvälittäjien, kuten pankkien, toimintaedellytyksiä ei saa heikentää, vaan niitä pitäisi vahvistaa esim. arvopaperistamista koskevien sääntöjen uudelleenarvioimisella.
  • Markkinainfrastruktuurin kilpailullisuudesta ja jälkimarkkinoiden likviditeetistä on huolehdittava.
  • Vähittäissijoittajien asemaa on parannettava taloustaidon systemaattisella lisäämisellä ja poistamalla esteitä yksityisiltä henkilökohtaisilta eläkevakuutustuotteilta.
  • Syrjivät ja tehottomat lähdeverokäytännöt tulee poistaa.
  • Oikeusvarmuutta on syytä lisätä.
  • Viranomaisvalvonnan tasaisuudesta tulee huolehtia läpi EU:n.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi