Pakarinen bloggaa: Mistä Suomi löytää uutta virtaa?

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisen teollisuuden rakennetta muokkasivat paljon sotakorvaukset. Teollisuuden tuotanto kehittyi valtioyhtiövetoisesti aina 1980-luvun lopulle asti. Suurten ikäluokkien myötä työikäisen väestön määrä kasvoi ja ruokki talouden kasvua.

Luotonsääntelyn vapautuminen 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alussa olivat Suomelle suuri tunteiden vuoristorata. Onneksi kuitenkin onnistumiset matkapuhelimien kehittämisessä nostivat Suomen 1990-luvun pitkään kestäneestä lamasta ja kantoivat aina vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin asti.

Sittemmin meno ei ole enää ollut niin mairittelevaa. Finanssikriisin myötä tapahtui myös käänne työikäisen väestön kehityksessä. Työikäisen väestön määrä laski jo koko viime vuosikymmenen. Tämän päälle tulivat finanssikriisin jälkeen eurokriisi sekä Venäjän kaupan vaikeudet. Matkapuhelinalalla Suomi menetti pelintekijän roolin.

Herää kysymys, mistä löytyisi 2020-luvulla uusi kasvusysäys, joka kantaisi Suomen poikkeuksellisen hyvään kehitykseen ja voisimme säilyttää totutun hyvinvointimme tason? Vai onko niin, että viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneet onnistumiset ovat haudanneet alleen ongelmat, jotka löydämme nyt edestämme? Väestön ikärakenne kärjistyy nopeasti, julkinen talous vain jatkaa velkaantumistaan, työttömyys pysyy verraten korkealla nousukaudesta huolimatta, yrityksillä on pulaa työvoimasta ja hallintomme rakenne ei vastaa enää alueellista väestökehitystä.

Korjataksemme tilannetta tarvitsisimme uudistumista monella rintamalla. Näistä monet ovat omissa käsissämme. Samaan aikaan on huomattava, että ennustettuakin nopeampi talouskasvu pidemmällä aikavälillä ei enää pelkästään auttaisi. Apua rakenneongelmiin ei myöskään löydy talouden elvytyksestä vaan tarvitaan muita toimenpiteitä. Korjaamalla rakenteelliset ongelmat olisimme entistä paremmassa tilanteessa ja parantaisimme edellytyksiämme menestyä myös tulevien vuosikymmenten aikana. Toivottavasti uudistuksista saadaan pian päätöksiä, sillä niitä Suomi eittämättä tarvitsee.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi