EU julkaisee kiertotalousohjelman – yritykset toivovat mahdollistavaa lainsäädäntöä

Euroopan komission kiertotalousohjelma pyrkii vahvistamaan Euroopan etulyöntiasemaa. Yritykset toivovat ennustettavaa sääntelyä ja vauhtia investoinneille, kommentoivat EK:n asiantuntijat Karoliina Rasi ja Matti Kahra.

Euroopan komissio julkaisee tällä viikolla toimintaohjelman, joka esittää Euroopalle yhteistä strategiaa tukemaan kiertotalouden kasvua ja kilpailukykyä. Green Deal -sateenvarjon alla julkaistavan kiertotalousohjelman tavoitteena on luoda uutta kestävää talouskasvua ja samalla tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvarojen niukkuuteen. Avainsektoreita ovat rakennus- ja purku-, elintarvike-, tekstiili-, liikenne- ja elektroniikka-alat.

Polttavia kysymyksiä ovat raaka-aineiden kohtelu ja jätteiden määritelmä kiertotalouslainsäädännössä, kertoo EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Karoliina Rasi:

”Yrityksiä on huolestuttanut kierrätetyn raaka-aineen saatavuus ja uusioraaka-aineen sujuva kuljettaminen maan rajojen yli. Kentän viesti on selvä: kierrätettyä raaka-ainetta ei tulisi kohdella jätteenä, kunhan se ei aiheuta terveys- tai turvallisuusuhkaa. On tärkeää, että näihin avoimiin kysymyksiin saataisiin nyt selkeät pelisäännöt.”

Tavoitteena on myös vahvistaa EU:n omaa kykyä kantaa vastuuta jätteistään. Elinkeinoelämä on Rasin mukaan ehdotuksiin tyytyväinen ja kannustaa edelleen purkamaan sääntelyn pullonkauloja, jotta saadaan aikaiseksi todellista kiertotalousliiketoimintaa.  Innovointia on myös edelleen edistettävä julkisten hankintojen ja rahoituksen avulla, Rasi muistuttaa.

Yritykset ovat eturintamassa luomassa kiertotalouden edellyttämään liiketoimintaa ja ratkaisuja, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra.

”Tehokkaasti toimivat markkinat ovat avainasemassa. Elinkeinoelämä toivoo EU:n uudelta komissiolta mahdollistavaa ja kannustavaa lainsäädäntöä. Nykysääntelyn pullonkaulat on tarpeen purkaa, jotta kiertotalouden etenemiseen saataisiin vauhtia.”

Pidempi elinkaari sähkö- ja elektroniikkalaitteille

Tällä hetkellä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteista vain 35 prosenttia kierrätetään EU:n alueella. Viimeisin Eurobarometri-kysely osoittaa, että kuluttajien toiveet ovat korkeammalla. Jopa yli kahdeksan kymmenestä olisi valmis kierrättämään sähkö- ja elektroniikkalaitteitaan. 64 prosenttia eurooppalaisista toivoisi käyttävänsä elektroniikkalaitteitaan enemmän kuin viisi vuotta. Lisäksi kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta toivoo, että laitevalmistajat tekisivät laitteiden korjaamisesta ja varaosien saamisesta helpompaa.

Karoliina Rasin mukaan suomalaisilla yrityksillä on tahtoa tehostaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Suomeen perustetaan parhaillaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) demolaitosta, joka on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Siellä kaikki SER-metallit kierrätetään tulevaisuudessa uudelleen käyttöön.

Tekstiiliteollisuudessa paljon potentiaalia – ja sääntelyn pullonkauloja

EU:n komission yksi fokusalue on tekstiilisektori, joka tällä hetkellä kierrättää globaalisti vain alle prosentin käytetyistä tekstiileistä. Komissio tuleekin julkaisemaan kattavan tekstiilistrategian konsultoituaan ensin teollisuutta ja sidosryhmiä.

Kahra ja Rasi uskovat lujasti suomalaisen tekstiiliteollisuuden kiertotalouspotentiaaliin. Esimerkkinä tästä Paimioon rakennettava täysin uudentyyppinen tekstiilien kiertotalouslaitos, jossa poistotekstiilit saadaan hyödynnettyä uutena raaka-aineena. Aiemmin hyödyntämättömälle tekstiilijätteelle syntyy siis nyt ensimmäinen teollisen mittakaavan jälkimarkkina.

Tekstiiliteollisuutta koskeva sääntelyn pullonkaula on uusien kuitujen rekisteröinti. Siihen saattaa kulua EU:ssa peräti 18-24 kuukautta, kun USA:ssa siihen menee 2-6 kuukautta. Tämän seurauksena tuotteen markkinoille saaminen viivästyy merkittävästi. Jos Eurooppa aidosti haluaa pysyä kiertotalouden edelläkävijänä, on uusia tuotteita saatava markkinoille ja liiketoimintaa skaalattava mahdollisimman nopeasti, muistuttavat suomalaisen kiertotalouden puolestapuhujat Karoliina Rasi ja Matti Kahra.