Ekonomistiryhmältä hyvä ehdotus kolmivaiheiseksi talouspolitiikan strategiaksi, pääekonomisti Penna Urrila kommentoi

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön asettama Vesa Vihriälän johtama ekonomistiryhmä julkisti painavan raporttinsa koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen ja tarvittavista toimista sekä nyt että lähivuosina. On erinomaista, että Suomen julkisen talouden tilanteeseen on saatu nopealla aikataululla jäsennelty näkemys arvostetuilta ekonomisteilta.

Vihriälän ryhmä esittää kolmivaiheista talouspolitiikan strategiaa koronakriisin ja siitä ulospääsyyn. Tällä hetkellä olemme vielä ensimmäisessä, akuutissa vaiheessa, jossa suurin osa talouden normaalia toimintaa estävistä rajoituksista on voimassa niin meillä kuin muualla. Juuri nyt onkin tärkeintä varmistaa yritysten pysyminen elinkelpoisina koronatilanteen yli. Ryhmän mielestä nykyiset tukitoimet ovat osin riittämättömiä, ja he esittävätkin uutta ns. yleistukea, jolla tuettaisiin kriisistä pahimmin kärsineitä yrityksiä.

Seuraavassa vaiheessa, kun rajoituksia pystytään vähitellen purkamaan, on aika tehdä kohdennettua elvytystä muun muassa infrahankkeilla. Sen sijaan ryhmä ei anna tukea julkisten menojen pysyviin lisäyksiin eikä myöskään laajoihin veronkevennyksiin.

Kolmannessa vaiheessa, viimeistään vuonna 2023, olisi aika siirtyä julkisen talouden kuntokuuriin, jossa tasapainotetaan julkisen talouden alijäämää merkittävästi – tavoitteena vähintään 3–4 prosenttia BKT:stä eli jopa 8–9 miljardia euroa. Tämäkään ei vielä riittäisi pohjalla olleen, ikääntymisestä johtuvan julkisen talouden kestävyysvajeen kiinni kuromiseen, mutta estäisi julkisen velan BKT-suhteen nousun yli 90 prosentin koronatilanteen seurauksena.

Kolmivaiheinen strategia on hyvä ajatusmalli sekä päätöksentekijöille että kansalaisille hahmottamaan odottamatonta, moniulotteista kriisiä paremmin.

Tarve yritysten lisätuelle tällä hetkellä on akuutti, ja toivottavasti ryhmän esitykset etenevät poliittisessa päätöksenteossa nopeasti.

Yhtä tärkeää on kuitenkin huomata, että poikkeusoloista olisi päästävä mahdollisimman pian kohti normaalimpaa yhteiskunnan ja talouden toimintaa. Talouden tekohengittäminen ei voi olla kuin väliaikainen ratkaisu pahimman yli. Paluun mahdollistamiseksi tarvitaan ratkaisuja itse epidemian hallitsemiseksi – esimerkiksi laajaa testausta ja sairastuneiden jäljittämistä, joita ryhmä pitää vahvasti esillä – joilla taloutta haittaavia rajoituksia voidaan systemaattisesti lieventää.

Ja kolmanneksi, kuten ekonomistiryhmä karulla tavalla toteaa, koronakriisin aikaansaama lasku julkiseen talouteen on aikanaan maksettava. Helppoja ratkaisuja tähän ei ole, mutta väistääkään ongelmaa ei voi. Urakkaa kuitenkin helpottaisi se, jos Suomessa pystyttäisiin tekemään työllisyyttä vahvasti tukevia rakenneuudistuksia, joita myös Vihriälän ryhmä vahvasti kannattaa. Menot ja verot ovat epäilemättä myös tulevien vuosien poliittisella agendalla – tärkeintä olisi kuitenkin säilyttää päätöksissä maltti ja miettiä, millaisilla ratkaisuilla tukisimme parhaiten mahdollisimman korkeaa työllisyyttä, yritteliäisyyttä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Niiden menettäminen tekisi nimittäin edessä olevista talkoista vielä hikisemmät.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi