Yritykset tarvitsevat työrauhaa – myös verottajan selvityksiltä

Verohallinnon tulisi tarkastella kriittisesti hankkeita, jotka aiheuttavat yrityksille hallinnollisia kustannuksia ja vaativat yritysten resursseja muutosten valmisteluun, kirjoittaa veroasiantuntija Tiina Ruohola Kauppalehdessä 18.5.

Korona on supistanut kaikkien horisontteja. Pitkäntähtäimen suunnitelmien osuvuus, tarpeellisuus ja kiireellisyys on jouduttu arvioimaan uudelleen. Yrityksissä keskitytään ainoastaan poikkeustilasta ja päivä päivältä heikkenevästä kassatilanteesta selviämiseen.

Verojen maksujärjestelymahdollisuudet ja vuoden alusta maksettujen arvonlisäverojen (alv) takaisinlainaus on otettu yrityksissä vastaan toivottuina helpotuksina. Kaikki keinot eivät sovellu kaikille, ja siksi tarvitaan useita pelastusrenkaita.

Verohallinto on myös kiitettävästi kohdistanut lisää resursseja alv-palautuksien nopean käsittelyn varmistamiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää kassakriisissä painivien yritysten kannalta.

Nyt olisi tärkeää myös pysäyttää ei-välttämättömät uudistushankkeet, jotka vaativat yrityksiltä taloudellisia resursseja, aikaa ja huomiota. Ylimääräisiä resursseja yrityksissä ei tällä hetkellä yksiselitteisesti ole.

Arviot lomautuksista ovat mittavia, ja niiden kohteena ovat sadat tuhannet työntekijät eri aloilla, ympäri Suomen. Tämä tarkoittaa suurta taloudellista huolta kaikille näiden toimien kohteeksi joutuville yksilöille samoin kuin yrittäjille, jotka vaikeat päätökset joutuvat tekemään. Työskentelyä jatkavien työtaakka kasvaa, jotta saadaan hoidettua ainakin välttämättömimmät asiat. Tällaisiin tehtäviin taloushallinnon puolella kuuluvat muun muassa veroraportointi ja verojen tilitykset. Ilmoitukset on tehtävä ja verot maksettava kuukausittain, muutoin seurauksena ovat mittavat sanktiot.

Monissa Euroopan maissa on lähdetty tietoisesti pienentämään yritysten hallinnollista taakkaa useilla eri osa-alueilla. Muun muassa Ranska ja Itävalta ovat vahvistaneet, että uusia verotarkastuksia ei aloiteta ja että keskeneräiset verotarkastukset keskeytetään.

Mahdollisten sairaslomien ja poissaolojen vaikutukset myös ilmoitusten antoon on tiedostettu. Ilmoitusten antoaikaa on pidennetty Belgiassa, Tanskassa, Liettuassa, Portugalissa, Tšekissä ja Slovakiassa. Useissa maissa maksuajalle on asetettu nollakorko.

Suomessa maksujärjestelyihin hyväksytyille veroille on säädetty alennettu neljän prosentin korko. Kansainvälisesti katsottuna korko on korkea. Ruotsissakin korko on matalampi. Konkurssien välttämiseksi ja elinvoimaisten yritysten pelastamiseksi mahdollisuuksia yhden–kahden prosentin viivästyskorkoon tulisi edelleen selvitellä sekä maksujärjestelyissä oleville veroille että alv-lainalle.

Tärkeää olisi myös pikaisesti valmistella lainsäädäntö, joka estää alv-palautusten käytön maksujärjestelyjen eriksi. Tämä on yritysten likviditeetin kannalta elinehto.

Yritysten näkökulmasta on tärkeää myös mahdollistaa työrauha ja täysi keskittyminen kriisistä selviämiseen. Verohallinto lähestyy yrityksiä kuukausittain useilla paljon työtä ja resursseja vaativilla selvityskirjeillä. Lähetettävien selvityspyyntöjen lukumäärän selkeä tilapäinen vähentäminen vapauttaisi yritysten resursseja. Harmaan talouden tarkastuksia ja selvityksiä voidaan luonnollisesti jatkaa, ja tämä on tärkeää myös kilpailuneutraliteetin varmistamisen kannalta.

Verohallinto on Suomessa merkittävä digitaalisuuden edistäjä. Pitkän linjan digitalisaatiohankkeiden valmistelutyötä on syytä jatkaa myös akuutin kriisin aikana. Sen sijaan Verohallinnon tulisi tarkastella kriittisesti niitä hankkeita, jotka aiheuttavat yrityksille hallinnollisia kustannuksia ja vaativat yritysten resursseja muutosten valmisteluun.

Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on alv-ilmoituksen tietosisällön laajentaminen. Se ei liity yritysten taloushallintojen tai Verohallinnon digitalisaatioon, vaan on täysin oma, erillinen hankkeensa. Valitettavasti hanke ei useiden arvioiden mukaan johda väheneviin selvityspyyntöihin tai tuota lisää veroeuroja. Tämän tyyppisille hankkeille ei Suomessa nyt ole sijaa, koska ne johtavat pahimmillaan manuaali-­työn lisääntymiseen.

Parasta lääkettä epävarmuuteen olisi varmuus siitä, että Verohallinnon toimesta ei vuosina 2020–2022 tule ylimääräisiä kustannuksia yrityksille raportointivelvoitteiden lisäämisen myötä. Resurssien tehokas hyödyntäminen yrityksissä on juuri nyt koko Suomen yhteinen etu.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 18.5.2020

Kommentit

Kommentoi