Riikka Heikinheimo bloggaa: EU-budjetti kurittaa tulevaisuusinvestointeja 

EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista tehty päätös puhututtaa – aiheesta. Päätös tarvittiin. Koko EU-alueen yhtenäisyys, elpyminen ja investoinnit - erityisesti vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen - ovat meidänkin etumme nimenomaisesti yritysten osaamisen ja vientinäkymien vuoksi. Valitettavaa kuitenkin on, että sopu saatiin aikaiseksi pitkäjänteisyyden ja tulevaisuuden kustannuksella. EU-budjetin 7-vuotisen raamin sisällä leikkauksia tehtiin erityisesti Euroopan Horisontti -ohjelmaan, siis tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Aiheisiin, joissa nimenomaisesti EU-tasoinen yhteistyö on parhaimmillaan.  

Ratkaisu kurittaa tulevaisuusinvestointeja juuri nyt on yllättävä. Akuutin kriisin syy – koronapandemia – on juuri osoittanut koko maailmalle kuinka kriittisistä osaamisista ja verkostoista on huolehdittava ennakoiden ja yhteistyössä. Osaamista ei pystytä rakentamaan sormia napsauttamalla yhdessä yössä. Esimerkiksi koko maailman janoamaa turvallista ja tehokasta rokotetta ei kehitetä kuukaudessa. Jälkijättöiset paniikkiratkaisut ovat huonoja – seuraava kriisi voi tulla ihan muualta. Kriittisten osaamisten huoltovarmuutta voidaan luoda ennakoiden, vaikka kenelläkään ei olekaan tulevaisuutta ennustavaa kristallipalloa. Julkisesti rahoitetut EU-tasoiset ja kotimaiset temaattiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä ”tulevaisuuden osaamispankkeja”.

Kansallisesti meidän pitää toimia viisaammin. Syksyllä käynnistyvä budjettiriihi on hallitukselle näytön paikka. Päätöksiä on tehtävä tasapainoisesti tulevaisuusinvestoinnit mielessä. TKI-toimia varten yhteistyössä laadittu tiekartta on hyvä opas. Suomi ei kiipeä tästä koronakuopasta millään muulla kuin talouskasvulla. Tulevaisuuteen varautumisessa tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä innovoinnin merkitys on järkälemäinen. Innovointiosaaminen ei kestä katkoksia ja siksi tutkimuksen sekä koulutuksen rooli korostuu aivan erityisesti. Yritykset ja tutkijat ovat hyvin hereillä ja halukkaita kantamaan oman roolinsa yhteistyöstä; sille on luotava rahoituksella toimivat puitteet.

Koronakriisi tuuppasi jo käynnissä olleita kehityskulkuja hyppäyksenomaisesti eteenpäin. Nyt jos koskaan uudistumista on kannustettava. Osaamisen puute ei saa olla siinä esteenä. Kansallisessa päätöksenteossa ei saa toistaa EU-tasoista virhettä jättää pitkän aikavälin rahoitus modernisoimatta. Kasvu ja uudistuminen on Suomen etu, sillä koronakriisistä toivuttaessa vain #kasvumaksaavelan.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi