Venäjä-pakotteet: Päivitetyt QA-vastaukset yritysten kysymyksiin

15.04.2022

Olemme päivittäneet Venäjä-pakotteiden QA-vastauksia 15.4. Tämä Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä QA-aineisto antaa yleistä tietoa ja ohjeistusta pakotteisiin liittyviin käytännön haasteisiin. Tiedot saattavat muuttua ja vanhentua, eikä niitä ole tarkoitettu lainopilliseksi neuvoksi tai viralliseksi ohjeistukseksi. Taloudellisten toimijoiden velvollisuutena on itse perehtyä voimassa olevan lainsäädännön sisältöön ja noudattaa sitä omassa toiminnassaan. Aineiston on laatinut EK:n toimeksiannosta Solid Plan Consultingin juristi Aleksi Pursiainen. EK ja Solid Plan Consulting eivät vastaa tekstiin sisältyvistä mahdollisista virheistä.

YLEISTÄ

1) Mitä Venäjään kohdistuvia pakotteita EU:n on ottanut käyttöön?

2) Mitä Venäjään kohdistuvia pakotteita Yhdysvallat on ottanut käyttöön?

3) Mistä löydän uusimmat pakotesäädökset ja muuta ajankohtaista tietoa?

VIENTIRAJOITTEET

4) Minkälaisia vientirajoitteita EU on kohdistanut Venäjään?

5) Onko vientikiellon piiriin kuuluvalle tuotteelle tai palvelulle mahdollista saada vientilupa?

6) Mistä tiedän, kohdistuuko tuotteeseeni vientirajoituksia?

7) Mistä tiedän, minkä tullinimikkeiden tavaroita ei saa ilman lupaa viedä Venäjälle?

8) Miten kaksikäyttötuotteet määritellään?

9) Jos tavara on tullut toisesta EU-maasta varastoon tai passitettu USA:sta/Kanadasta Euroopan kautta Venäjälle ennen rajoitusten alkamista, niin voiko tavarat viedä eteenpäin Venäjälle? Vienti-ilmoitus on tehty lähtömaassa.

10) Minkälaisia vientirajoitteita Yhdysvallat on kohdistanut Venäjään?

TUONTIRAJOITTEET

11) Minkälaisia tuontirajoitteita EU on kohdistanut Venäjään?

12) Liittyykö tuontikieltoihin vanhoja sopimusvelvoitteita koskeva poikkeus?

13) Voiko kiellon piiriin tulleelle tuotteella hakea tuontilupaa?

14) Mistä tiedän, kohdistuuko tuotteeseeni tuontirajoituksia?

15) Jos tullinimikkeeltään tuontikiellon piiriin kuuluva, venäläistä alkuperää olevat tuote on tuotu laillisesti EU:n alueelle ennen pakotteiden voimaantuloa, saanko myydä sen asiakkaalleni EU:ssa?

KULJETUKSET

16) Minkälaisia rajoituksia EU on kohdistanut venäläisiin maantie-, meri- ja ilmakuljetuksiin?

PANKKISEKTORIN PAKOTTEET

17) Minkälaisia pakotteita venäläisiin pankkeihin on kohdistettu?

18) Kieltävätkö pankkipakotteet maksamasta luettelossa mainitussa pankissa olevalle tilille tai vastaanottamassa maksua, joka tulee tällaiselta tililtä?

PAKOTELUETTELOT

19) Saanko toimittaa tuotteita, palveluita tai maksuja taikka vastaanottaa tuotteita, palveluita tai maksuja, jos kauppakumppanini on EU:n pakoteluettelossa?

20) Saanko toimittaa tuotteita, palveluita tai maksuja taikka vastaanottaa tuotteita, palveluita tai maksuja, jos kauppakumppanini on EU:n pakoteluettelossa mainitun toimijan omistuksessa tai määräysvallassa (esimerkiksi tytäryhtiö)?

21) Tuleeko minun selvittää tavarat vastaanottavan asiakkaani lisäksi myös niiden loppukäyttäjä, jos tuotteet eivät ole menossa asiakkaani yksinomaiseen käyttöön?

22) Minkälaisia rajoituksia kohdistuu asetuksen (EU) No 833/2014 liitteessä XIX mainittuihin, valtio-omisteisiin venäläisyhtiöihin?

23) Tuleeko suomalaisyrityksen seurata ja noudattaa myös Yhdysvaltojen pakotteita, erityisesti SDN-pakoteluetteloa?

SIJOITUKSET

24) Minkälaiset sijoitukset Venäjälle EU on kieltänyt?

25) Minkälaiset sijoitukset Venäjälle Yhdysvallat on kieltänyt?

KRIMIN NIEMIMAA, LUHANSK JA DONETSK

26) Minkälaisia pakotteita Krimin niemimaahan, Sevastopoliin, Luhanskiin ja Donetskiin on kohdistettu?

MUUT PAKOTTEET

27) Minkälaisia muita pakotteita EU on kohdistanut Venäjään?

.

YLEISTÄ

.

1) Mitä Venäjään kohdistuvia pakotteita EU:n on ottanut käyttöön?

Euroopan unioni on alkuvuonna 2022 ottanut käyttöön laajoja Venäjään kohdistuvia pakotteita. Myös vuonna 2014 sen jälkeen hyväksytyt pakotteet ovat edelleen voimassa. Pakotteet koostuvat muun muassa vientirajoituksista, pankkeihin ja finanssisektoriin kohdistuvista erilaista rajoituksista sekä nimeltä mainittuihin henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvista varojen jäädyttämistä ja liiketoiminnan keskeyttämistä edellyttävistä ns. pakoteluetteloista. Lisäksi Luhanskin ja Donetskin alueet on asetettu laajojen vienti-, tuonti- ja investointirajoitusten piiriin. Tässä Usein esitettyjä kysymyksiä -asiakirjassa vastataan yleisimpiin näitä pakotteita koskeviin kysymyksiin, mutta kattavasti kaikkea eri rajoituksia ei valitettavasti voida käsitellä. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

2) Mitä Venäjään kohdistuvia pakotteita Yhdysvallat on ottanut käyttöön?

Yhdysvallat on vuonna 2022 ottanut käyttöön laajoja Venäjään kohdistuvia pakotteita, jotka on laajasti koordinoitu EU:n pakotteiden kanssa, ja ne muistuttavatkin sisällöiltään läheisesti toisiaan. Sääntelyssä on kuitenkin myös eroja, ja erityisesti ennen alkuvuotta 2022 Yhdysvallat on ottanut käyttöön runsaasti sellaisia pakotteita, joille ei ole EU-vastinetta. Tässä Usein esitettyjä kysymyksiä -asiakirjassa huomioidaan keksisiä Yhdysvaltojen uusista pakotteista johtuvia vaikutuksia suomalaisyrityksille, mutta kattavaa kuvausta Yhdysvaltojen laajasta pakotekokonaisuudessa ei tässä ole mahdollista esittää. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

3) Mistä löydän uusimmat pakotesäädökset ja muuta ajankohtaista tietoa?

Euroopan unionin pakotesäädökset julkaistaan EU:n Virallisessa lehdessä, ja viejän on syytä perehtyä muun tiedotuksen ja uutisoinnin lisäksi myös suoraan itse säädöksiin.

Hyödyllistä lisätietoja ja linkkejä on saatavilla muun muassa seuraavista lähteistä

EUR-Lex-palvelu
EU:n neuvoston asetuksen (EU) No 833/2014 konsolidoitu versio sellaisena kuin se oli 15.3.2022.
Neuvoston asetukseen (EU) No 833/2014 ns. viidennellä pakotepaketilla 8.4.2022 tehdyt muutokset.
Huom: asetusta päivitetään usein, ja ajantasainen tieto on saatavilla vain EU:n virallisesta lehdestä.

Ulkoministeriön materiaalia Venäjä-pakotteista ja tietoa EU:n pakotteista Venäjälle. 

Elinkeinoelämän keskusliiton päivittyvä Ukraina-sivusto

Suomalais-venäläisen kauppakamarin päivittyvä Ukraina-sivusto

Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tiedote, jossa mm. hyödyllinen taulukko eri pankkipakotteista.

Yhdysvaltojen OFAC-viranomaisen Venäjä-pakotesivut.

Yhdysvaltojen vientivalvontaviranomaisen BIS:n tiivistelmä Yhdysvaltojen vientirajoituksista

.

VIENTIRAJOITTEET

.

4) Minkälaisia vientirajoitteita EU on kohdistanut Venäjään?

Euroopan unioni on kohdistanut Venäjään laajoja vientikieltoja. Vientirajoituksen perustuvat neuvoston asetukseen (EU) No 833/2014. Alla olevat viittaukset liitteisiin ovat viittaukSia tuohon asetukseen, ellei erikseen muuta todeta.

Vientirajoitusten piirissä ovat muun muassa:

  • Puolustustarvikkeet (Unionin yhteinen puolustustarvikeluettelo)
  • Kaksikäyttötuotteet (asetus (EU) No 2021(821, liite I)
  • Öljynetsintään ja tuotantoon soveltuvia tuotteita (liite II)
  • Eräät muut tuotteet, komponentit, ohjelmistot ja tekninen tieto, sisältäen eräitä hyvin yleisiä laitteita ja elektroniikkaa, kuten tietokoneita, matkapuhelimia, yleisessä käytössä olevia ohjelmistoja, mikroprosessoreita, elektroniikan testauslaitteita ja niin edelleen sekä muun muassa laivat, veneet ja niiden komponentit ja eräät raskaat maakulkuneuvot sekä niiden moottorit ja eräät komponentit (liite VII)
  • Eräät öljynjalostukseen ja maakaasun nesteyttämiseen käytettävät laitteet (liite X)
  • Lentokoneet, avarauusalukset ja niiden komponentit (liite XI)
  • Eräät merenkulussa käytettävät navigointi ja viestintäjärjestelmät (liite XVI)
  • Ylellisyystuotteet (liite XVIII)
  • Lentopetroli ja polttoaineiden lisäaineet (liite XX)
  • Eräät muut tuotteet, kuten tietyt kemikaalit, puutuotteet, kumituotteet, laitteet yms. (liite XXIII)
  • Setelirahat euroissa tai muissa EU:n jäsenvaltioiden valuutoissa
  • Laajasti edellä mainittuihin tuotteisiin liittyviä teknisiä ja muita palveluita.

Vientikieltoja ei ole yllä kuvattu kattavasti. Viejien on syytä yksityiskohtaisesti perehtyä valvontaluetteloihin, jotka sisältyvät neuvoston asetuksen (EU) No 833/2014 liitteisiin (sellaisena kuin se on uusilla säännöksillä muutettuna) Lisätietoja vientirajoitteista on saatavilla ulkoministeriö sivuilta (ks. linkit Vastauksessa 3). (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

5) Onko vientikiellon piiriin kuuluvalle tuotteelle tai palvelulle mahdollista saada vientilupa?

Ulkoministeriö on antanut ohjeen vientirajoituksiin liittyvistä lupa- ja poikkeusmahdollisuuksista ja -menettelyistä: (ks. linkit Vastauksessa 3). (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

6) Mistä tiedän, kohdistuuko tuotteeseeni vientirajoituksia?

Euroopan Unionin Venäjään kohdistamien vientirajoitusten piiriin kuuluvat tuotteet määritellään asetuksen (EU) No 833/2014 liitteissä (ja jo entuudestaan vientiluvanvaraisten kaksikäyttötuotteiden osalta asetuksen (EU) 2021/821 liitteessä I sekä kattavan kiellon piirissä olevien puolustustarvikkeiden osalta Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa). Vaatimusten piiriin kuuluvat tuotteet määritellään joko niiden tulliluokituksen (HS-koodin) tai jonkinlaisen sanallisen, esimerkiksi tuotteen suorituskykyyn tai luonteeseen liittyvän kuvauksen avulla. Viejän vastuulla on tuntea omien tuotteidensa luokitukset ja tarvittaessa hakea niille vientilupaa.

Jos tuotteessa on kyse kolmannelta osapuolelta ostetusta komponentista tai laitteesta, sen luokista voi tiedustella valmistajalta tai maahantuojalta. Suuret kansainväliset teknologiavalmistajat ylläpitävät usein omilla verkkosivuillaan tietokantoja tai hakukoneita, joissa saattaa myös olla tietoja tuotteen vientivalvontaluokituksista.

Jos kyse taas on viejän itse valmistamasta tai suunnittelemasta tuotteesta, on viejä itse yleensä myös parhaassa asemassa tuotteen luokittelemiseksi. Tämä edellyttää perehtymistä asetuksen liitteisiin sisältyviin valvontaluetteloihin ja siellä olevien tietojen vertaamista omiin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin.

Lisäksi on huomauttava, että EU:n vientivalvonta-asetuksen 2021/821 ja Suomen kansallisen kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain nojalla viejän on tiedustelevat luvan tarvetta ulkoministeriöltä, jos epäilee tuotteensa olevan menossa käytettävissä puolustustarvikkeiden valmistukseen tai joukkotuhoaseisiin liittyvään käyttöön. Tämä vaatimus soveltuu siis kaikkiin tuotteisiin siitä riippumatta, olisivatko ne muutoin vientiluvan varaisia. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

7) Mistä tiedän, minkä tullinimikkeiden tavaroita ei saa ilman lupaa viedä Venäjälle?

Uusien vientirajoitusten piiriin tulleet tuotteet määritellään pakotesäädöksen liitteissä ((ks. linkit Vastauksessa 3). Osa rajoitusten piiriin tulleista tuotteista on määritelty niiden tullinimikkeen perusteella – vientilupaa vaaditaan esimerkiksi mille hyvänsä tavaralle, jonka tullinimike kuuluu luokkaan “88 Ilma-alukset, avaruusalukset ja niiden osat”. Osa rajoituksista on tulinimikkeiden sijasta määritelty kuvaamalla sanallisesti niitä ominaisuuksia, jotka tekevät tuotteesta valvonnanalaisen, ilmoittamatta tuotteen tullinimikettä – esimerkiksi “mikroprosessorit, joiden kellotaajuus on yli 25 MHz”. Siten vientilupavaatimusta ei voi tyhjentävästi päätellä tullinimikkeestä, vaan viejän on perehdyttävä myös asetuksen liitteen sanallisiin kuvauksiin varmistukseen luvan tarpeesta.

Venäjän-kauppaa harjoittavien on lisäksi syytä muistaa, että Euroopan unionin rajoitukset kohdistuvat muuhunkin kuin tavaravientiin EU:sta. Vientirajoituksia on kohdistettu myös ohjelmistojen ja osaamisen sekä valvonnanalaisiin tuotteisiin liittyvien palveluiden aineettomiin vienteihin. Rajoitukset koskevat EU-yhtiöitä EU:sta tapahtuvan viennin lisäksi myös tilanteissa, joissa rajoitusten kohteena olevia tuotteita oltaisiin toimittamassa Venäjälle jostakin EU:n ulkopuolisesta maasta. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

 8) Miten kaksikäyttötuotteet määritellään?

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun asetuksen (EU) 2021/821 mukaan kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan tavaroita, materiaaleja, ohjelmistoja ja teknologiaa (teknistä tietoa tai teknistä apua) joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Asetuksen liitteessä I kuvataan sellaiset kaksikäyttötuotteet, joiden vienti Euroopan unionin ulkopuolelle edellyttää aina lupaa. Uusien EU:n pakotteiden johdosta ulkoministeriö on peruuttanut voimassa olleet kaksikäyttötuotteiden vientiluvat Venäjälle. Uusi lupa voidaan myöntää vain rajatuissa poikkeustilanteissa. (Lisätietoja on saatavilla ulkoministeriön sivuilla; ks. linkit Vastauksessa 3).

Liitteessä I lueteltujen tuotteiden lisäksi rajoitukset kohdistuvat muunkin tuotteen vientiin, jos viejä tietää tai sillä syytä epäillä asetuksessa määriteltyä sotilaallista loppukäyttöä tai käyttöä, joka liittyy joukkotuhoaseisiin taikka tällaisten aseiden maaliin saattamiseen soveltuviin ohjuksiin, myös esimerkiksi niiden varastoimiseen. Jos viejä tietää tai sillä on syytä epäillä tällaista loppukäyttöä, sen on ilmoitettava tästä ulkoministeriölle, joka päättää, tarvitaanko vientilupa. Tämä vaatimus koskee siis kaikenlaisia tuotteita – siis sellaisiakin, jotka eivät normaalisti vaatisi minkäänlaista vientilupaa sen paremmin EU:n vientivalvonta-asetuksen kuin uuden pakoteasetuksenkaan nojalla. Myös verkkovalvontatuotteiden vientiin liittyy vastaava ilmoitusvelvollisuus, jos loppukäyttöön liittyy tietynlaisia ihmisoikeusriskejä. (Lisätietoja asiasta löytyy ulkoministeriön sivuilta; ks. (ks. linkit Vastauksessa 3). (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

9) Jos tavara on tullut toisesta EU-maasta varastoon tai passitettu USA:sta/Kanadasta Euroopan kautta Venäjälle ennen rajoitusten alkamista, niin voiko tavarat viedä eteenpäin Venäjälle? Vienti-ilmoitus on tehty lähtömaassa.

EU:n pakotteet kieltävät rajoitusten piiriin kuuluvan tavaran myynnin, toimituksen, siirron tai viennin, suoraan tai välillisesti, Venäjällä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Venäjällä. Rajoitus on siis muotoiltu kattavasti, ja se koskee muun ohella kaikenlaista tavaran siirtymistä ja toimittamista Suomesta Venäjälle. Tällaisen tavaran vieminen eteenpäin Venäjälle on siis lähtökohtaisesti kiellettyä (ellei jokin asetuksen tarkkarajaisista poikkeuksista sovellu vientiin).

Ulkoministeriöstä on mahdollista hakea lupaa sellaisen toimituksen toteuttamiseksi, josta on sitovasti sovittu ennen rajoitusten voimaantuloa. Ulkoministeriö ratkaisee tällaiset lupahakemukset tapauskohtaisesti. (Lisätietoja on saatavilla ulkoministeriön sivuilla; ks. linkit Vastauksessa 3). (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

 

.

10) Minkälaisia vientirajoitteita Yhdysvallat on kohdistanut Venäjään?

Yhdysvallat on myös ottanut käyttöön laajoja Venäjään kohdistuvia vienti- ja jälleenvientirajoituksia. Niiden tuotekatetta on laajasti koordinoitu Euroopan unionin kanssa niin, että useimmat tuotteet ovat kumpienkin rajoitusten piirissä.

Yhdysvaltojen vientivalvontasääntöjä sovelletaan tietyissä tilanteissa myös Suomesta Venäjälle tapahtuvassa viennissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistetun laitteen tai ohjelmiston vienti Suomesta Venäjällä voi siksi edellyttää vientilupaa sekä Suomesta että Yhdysvalloista.

Jos kyse on Suomessa valmistetusta laiteesta, joka ei sisällä kaksikäyttötuotteeksi luokiteltavia yhdysvaltalaisia komponentteja, siihen kuitenkin yleensä sovelletaan vain Euroopan unionin vientivalvontasäädöksiä. Huolelliseen arviointiin voi kuitenkin olla syytä esimerkiksi juuri silloin, jos laite sisältää Yhdysvalloista vientiluvan perusteella hankittuja komponentteja tai ohjelmistoja.

Lisätietoja ja -ohjeita Yhdysvaltojen vientirajoitteista, poikkeuksista ja lupamahdollisuuksista on saatavilla Yhdysvaltojen viranomaisten sivuilta (ks. linkit Vastauksessa 3). (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

TUONTIRAJOITTEET

.

11) Minkälaisia tuontirajoitteita EU on kohdistanut Venäjään?

Euroopan unioni on kohdistanut Venäjään seuraavanlaisia tuontikieltoja:

  • Teräs- ja rautatuotteet (liite XVII)
  • Hiili ja muut kiinteät fossiiliset polttoaineet (liite XXII)
  • Eräät muut tuotteet, kuten puutavara ja renkaat (liite XXI)
  • Laajasti edellä mainittuihin tuotteisiin liittyviä teknisiä ja muita palveluita sekä rahoitus

Tuontikieltojen kate on määritelty tullinimikkeiden avulla. Siten niiden laajuudesta varmistuminen edellyttää edellä mainittujen liitteiden yksityiskohtiin perehtymistä (ks. linkit Vastauksessa 3). (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

12) Liittyykö tuontikieltoihin vanhoja sopimusvelvoitteita koskeva poikkeus?

Kuhunkin kysymyksessä 11 mainittuun tuontikieltoon on säädetty ennen pakotteiden voimaantuloa syntyneisiin sopimusvelvoitteisiin liittyvästä poikkeuksesta. Poikkeuksen tarkka sisältö ja määräajat on syytä tarkistaa itse asetuksesta. Euroopan komission antaman tulkintaohjeen mukaan poikkeusperusteiden hyödyntäminen edellyttää, että ennen pakotteiden voimaantuloa tehdyssä sopimuksessa on sovittu kaikki kaupan toteuttamiseksi välttämättömät yksityiskohdat, siis esimerkiksi tuotteiden laatu, määrä, hinta ja niin edelleen. (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

13) Voiko kiellon piiriin tulleelle tuotteella hakea tuontilupaa?

Kysymyksessä 11 mainittujen tuontikieltojen osalta poikkeuslupia ei pääsääntöisesti ole mahdollista myöntää, poikkeuksena vain eräisiin liitteen XXI mukaisin tuotteisiin (kuten kaliumkloridiin) liittyvä mahdollisuus kiintiötuontiin (ks. asetus (EU) No 833/2014, 3 I artikla 4 kappale). (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

14) Mistä tiedän, kohdistuuko tuotteeseeni tuontirajoituksia?

Euroopan Unionin Venäjään kohdistamien tuontirajoitusten piiriin kuuluvat tuotteet määritellään asetuksen (EU) No 833/2014 liitteissä viittauksilla niiden tullinimikkeisiin. Kysymyksessä 11 mainittujen tuontirajoitusten soveltuminen määritetään siis vertaamalla mahdollisen tuonnin kohteena olevan tuotteen tullinimikettä liitteissä  XVII, XXI ja XXI oleviin tullinimikeluetteloihin. (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

15) Jos tullinimikkeeltään tuontikiellon piiriin kuuluva, venäläistä alkuperää olevat tuote on tuotu laillisesti EU:n alueelle ennen pakotteiden voimaantuloa, saanko myydä sen asiakkaalleni EU:ssa?

Neuvoston asetusten tekstin mukaan kiellettyä on tuontikiellossa olevan tullinimekkeen mukaisten tuotteiden suora tai välillinen osto, tuonti tai siirto unioniin, jos ne ovat peräisin Venäjältä tai jos niitä viedään Venäjältä. Säännöksen sanamuoto näyttäisi siis kohdistuvan kaikkiin venäläistä alkuperää oleviin, kyseisen tullinimikkeen tuotteisiin.

Euroopan komissio on antanut eräiden Valko-Venäjä-pakotteisiin liittyvien tuontirajoitusten osalta ohjeen, jonka lähtee siitä, että kiellot eivät ulottuisi laillisesti ennen pakotteiden voimaantuloa EU:hun ja täällä vapaaseen liikkeeseen luovutetun tuotteeseen (Commission Frequently Asked Questions on Customs Related Questions, Question 6; ks. linkit Kysymyksessä 3). Vastaavaa ohjetta ei siis kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole annettu nimenomaisesti Venäjä-pakotteiden tuontikieltojen osalta. (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

KULJETUKSET

.

16) Minkälaisia rajoituksia EU on kohdistanut venäläisiin maantie-, meri- ja ilmakuljetuksiin?

Asetuksella (EU) No 833/2014 on hyvin laajasti rajoitettu venäläisyhtiöiden mahdollisuuksia harjoittaa tavarankuljetusta Euroopan unionissa. Rajoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta venäläisten lentokoneiden lentäminen EU:n ilmatilassa on rajoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty kokonaan (3 d artikla) ja venäläisiä maantiekuljetusyrityksiltä on niin ikään kielletty kuljetustoiminta EU:ssa (3 l artikla). Venäjän lipun alle rekisteröidyltä aluksilta evätään pääsy EU:n satamiin; vastaava kielto koskee myös aluksia, jotka ovat vaihtaneet Venäjän lipun muuhun pakotteiden voimaantulon eli 24.2.2022 jälkeen (3 ea artikla). Myös merikuljetuksiin liittyy harvalukuisia poikkeuksia ja lupaperusteita.

 

.

PANKKISEKTORIN PAKOTTEET

.

17) Minkälaisia pakotteita venäläisiin pankkeihin on kohdistettu?

Venäläisiin pankkeihin kohdistetut pakotteet voi jakaa kolmeen tyyppiin:

  • Varojen jäädyttämiseen ja kaiken liiketoimen lopettamiseen tähtäävät pakotteet
    • Euroopan unioni on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: VTB Bank. VEB.RF, Novikombank, Sovcombank, Promsvyazbank, ja Bank Rossiya
    • Yhdysvallat on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, VEB, VTB, Alfa Bank, Promsvyazbank, Bank Rossiya, BM Bank, Novikombank, Sarovbusinessbank, Ozon Bank, Otkritie, Rosgosstrakh Bank, Sovcombank, ja West Siberian Commercial Bank
    • Pakotteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös näiden tytäryhtiöihin
  • SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle sulkemiseen tähtäävät pakotteet
    • Euroopan unioni on kohdistanut näitä pakotteita seuraaviin pankkeihin: VTB Bank, VEB, Bank Otkritie, Novikombank, Promsvyazbank, Bank Rossiya ja Sovcombank
    • Pakotteita sovelletaan lähtökohtaisesti myös näiden tytäryhtiöihin
  • Uusien lainojen ja luottojen tarjoamisen sekä arvopaperien ja joukkovelkakirjojen käsittelemisen kieltävät pakotteet
    • Euroopan unioni on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, VTB Bank, Gazprombank, VEB, Rosselkhozbank, Alfa Bank, Bank Otkritie, Bank Rossiya; and Promsvyazbankon kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, Gazprombank, Credit Bank of Moscow, Alfa-Bank, and Russian Agricultural Bank
    • Yhdysvallat on kohdistanut näitä pakotteita muun muassa seuraaviin pankkeihin: Sberbank, VTB Bank, Gazprombank, VEB, Credit Bank of Moscow, Alfa-Bank, and Russian Agricultural Bank

(Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

18) Kieltävätkö pankkipakotteet maksamasta luettelossa mainitussa pankissa olevalle tilille tai vastaanottamassa maksua, joka tulee tällaiselta tililtä?

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen varojen jäädyttämiseen ja kaiken liiketoiminnan keskeyttämiseen tähtäävä pakotteet tarkoittavat lähtökohtaisesti sitä, että myöskään maksuja ei saa tai ei käytännössä voi tehdä tai vastaanottaa. Tietyissä tilanteissa maksuihin voi olla saatavissa poikkeuslupa tai sovellettavissa siirtymäaikapoikkeus. Pakotteiden vaikutusten arviointi vaatii kuitenkin tapauskohtaista tietämystä pankista, soveltuvista pakotteista ja suunnitellun liiketoimen yksityiskohdista, eikä tyhjentävää vastausta siksi ole mahdollista antaa.

Muun tyyppisten pankkipakotteiden tarkoituksena ei ole ollut kieltää kattavasti kaikkea toimintaa pankin kanssa, vaan ainoastaan rajoittaa tietynlaista yhteystyötä. Tällaisten muiden toimien kohteena olevien pankkien kanssa saattaa siis olla mahdollista asioida. (Vastaus päivitetty 14.4..2022).

.

PAKOTELUETTELOT

.

19) Saanko toimittaa tuotteita, palveluita tai maksuja taikka vastaanottaa tuotteita, palveluita tai maksuja, jos kauppakumppanini on EU:n pakoteluettelossa?

Euroopan unionin pakotteet edellyttävät, että pakoteluettelossa mainitun toimijan varat ja omaisuus tulee jäädyttää, eikä tälle saa luovuttaa mitään varoja tai omaisuutta. Käytännössä liiketoiminta tulee siis viipymättä keskeyttää. Tietyissä rajoitetuissa tilanteissa voi olla mahdollista saada ulkoministeriöltä poikkeuslupa, esimerkiksi sellaisen maksun vastaanottamiseen, jonka venäläisasiakas on suomalaiselle viejälle velkaa ennen pakotteiden voimaantuloa laillisesti tehdystä vientikaupasta. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

Lisätietoja on saatavilla ulkoministeriön sivuilta (ks. linkit Vastauksessa 3).

.

20) Saanko toimittaa tuotteita, palveluita tai maksuja taikka vastaanottaa tuotteita, palveluita tai maksuja, jos kauppakumppanini on EU:n pakoteluettelossa mainitun toimijan omistuksessa tai määräysvallassa (esimerkiksi tytäryhtiö)?

Euroopan unionin pakotteet edellyttävät, että pakoteluettelossa mainitulle toimijalle tai sen hyödynnettäväksi ei saa suoraan tai välillisestikään toimittaa mitään tuotteita, palveluita tai maksuja. Liiketoimet tällaisen tytäryrityksen kanssa ovatkin usein pakotteiden vastaisia juuri siksi, että pakoteluettelossa mainittu omistaja voi saada tällä tavoin välillisesti varoja tai hyödykkeitä hyödynnettäväkseen.

EU:n neuvosto on antanut tulkintasuosituksen, joka on saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilla:

Katso EU:n neuvoston tulkintaohje liittyen varojen välilliseen luovuttamiseen.

(Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

21) Tuleeko minun selvittää tavarat vastaanottavan asiakkaani lisäksi myös niiden loppukäyttäjä, jos tuotteet eivät ole menossa asiakkaani yksinomaiseen käyttöön?

Euroopan unionin pakotteet edellyttävät, että pakoteluettelossa mainitulle toimijalle tai sen hyödynnettäväksi ei saa suoraan tai välillisestikään toimittaa mitään tuotteita, palveluita tai maksuja. Esimerkiksi tuotteiden vienti Venäjälle olisi siis pakotteiden vastaista, jos niiden tarkoitettu loppukäyttäjä olisi pakotteiden kohteena, vaikka tämä loppukäyttäjä ei olisikaan vientisopimuksen osapuoli. Viejältä kohtuudelle vaadittavan selvityksen laajuuteen vaikuttava monet tekijät, eikä kaikenkattavaa vastausta yleisellä tasolla ole mahdollista antaa. Viejien on siis kuitenkin syytä huolellisesti pyrkiä varmistumaan siitä, että tuotteet eivät välikäsienkään kautta päädy pakoteluettelossa mainitulle toimijalla tai muuten pakotteiden vastaiseen käyttöön, esimerkiksi puolustustarvikkeiden valmistukseen. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

22) Minkälaisia rajoituksia kohdistuu asetuksen (EU) No 833/2014 liitteessä XIX mainittuihin, valtio-omisteisiin venäläisyhtiöihin?

Asetuksen 5aa artiklassa kielletään suora tai välillinen osallistuminen liiketoimeen liitteessä XIX mainitun yhtiön, tällaisen yhtiön suoraan tai välillisesti yli 50-prosenttisesti omistaman yhtiön tai näiden puolesta toimivan yhtiön kanssa. Säännöksen tulkinnasta ei vielä ole annettu ohjeistusta, mutta sanmuodon perusteella kielto on tarkoitettu hyvin laajaksi. Esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden toimittaminen suoraan tai välillisesti tällaiselle yhtiöllä näyttäisi olevan kattavasti kielletty.

Kyseiseen artiklaan liittyy lyhyt siirtymäaika: ennen kyseisen säännöksen voimaantuloa eli ennen 16.3.2022 sitovasti tehdyn sopimuksen mukaiset velvoitteet saa toteuttaa 15.5.2022 saakka. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

23) Tuleeko suomalaisyrityksen seurata ja noudattaa myös Yhdysvaltojen pakotteita, erityisesti SDN-pakoteluetteloa?

Yhdysvaltojen asettamilla pakotteilla on usein vaikutuksia myös Suomessa harjoitettavaan liiketoimintaan. Yhdysvaltojen viranomaiset ovat tulkinneet, että esimerkiksi SDN-pakotteita on seuraamuksen uhalla noudatettava kaikessa liiketoiminnassa, jolla on yhteys Yhdysvaltoihin: esimerkiksi toiminnassa, johon osallistuu yhdysvaltalaisia yrityksiä, ja dollarimääräisessä kaupassa. SDN-pakotteiden sivuuttamiseen liittyy usein myös niin sanotuista toissijaisista pakotteista johtuva riski, eli riski siitä, että Yhdysvallat lisäisi SDN-pakotteita loukkaavan ulkomaisen yhtiön pakotelistalleen. Myös yritysten rahoitus- ja vakuutussopimuksiin saattaa sisältyä ehtoja, jotka asettava rahoituksen jatkuvuuden edellytykseksi tai vakuutuskorvauksen maksamisen ehdoksi sen, että SDN-tahojen kanssa ei tehdä liiketoimia. Yhdysvaltojen pakotteiden vaikutuksiin ja niiden huomioon ottamiseen liittyvät ratkaisut on syytä yrityksessä tehdä huolellisesti.

Pakotteet kohdistuvat SDN-luettelossa mainittujen toimijoiden lisäksi myös kaikkiin sellaisiin yrityksiin, jotka ovat luettelossa mainittujen tahojen vähinään 50-prosenttisesti omistamia (suoraan tai välillisesti). (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

SIJOITUKSET

.

24) Minkälaiset sijoitukset Venäjälle EU on kieltänyt?

Neuvoston asetuksen (EU) No 833/2014 3 a artikla kieltää kattavasti uudet sijoitukset Venäjän energiateollisuuteen, muun muassa tällä alalla toimivan yhtiön osakkeiden ostamisen ja lainojen myöntämisestä sellaiselle yhtiölle.

Lisäksi useilla muilla pakotesäännöksille voi olla vaikutuksia sijoituksiin. Esimerkiksi vientikieltojen yhteydessä kielletään tyypillisesti myös rajoitusten kohteena oleviin tuotteisiin ja niiden valmistamiseen liittyvän rahoituksen antaminen Venäjälle, siis myös sijoitukset. Samoin rajoituksia kohdistuu muun muassa Venäjän valtion joukkovelkakirjoihin ja muihin arvopapereihin (5 a artikla) sekä monien erikseen yksilöityjien yhtiöiden arvopapereihin (5 artikla).

Myös muilla pakotesäännöksillä voi olla suoria tai epäsuoria vaikutuksia sijoitustoimintaan. (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

.

25)  Minkälaiset sijoitukset Venäjälle Yhdysvallat on kieltänyt?

Yhdysvallat on kieltänyt kattavasti kaikki uudet sijoitukset Venäjälle (Executive Order Prohibiting New Investment in and Certain Services to the Russian Federation in Response to Continued Russian Federation Aggression, 6.4.2022). Asetuksen mukaan yhdysvaltalaiset tai Yhdysvalloissa sijaitsevat oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt eivät saa tehdä mitään uusia sijoituksia Venäjälle, eivätkä myöskään osallistua tällaisten sijoitusten tekemiseen. Kielto koskee myös Euroopan unionissa oleskelevia henkilöitä, jotka ovat Yhdysvaltojen kansalaisia tai joilla on siellä oleskelulupa (“Green Card”). (Vastaus päivitetty 14.4.2022).

 

.

KRIMIN NIEMIMAA, LUHANSK JA DONETSK

.

26) Minkälaisia pakotteita Krimin niemimaahan, Sevastopoliin, Luhanskiin ja Donetskiin on kohdistettu?

Euroopan unioni on kieltänyt kaiken näiltä aluilta tapahtuvan tuonnin Euroopan unioniin. Myös tuotteiden vienti ja toimittaminen sekä eräiden palveluiden tarjoaminen näille alueille on kielletty. Vientikieltojen piiriin kuuluvat tuotteet määritellään asetuksen (EU) 2022/263 (Luhansk ja Donetsk) tai asetuksen (EU) No 692/2014 liitteissä. Myös investoiminen näille alueille on kielletty. (Vastaus päivitetty 6.3.2022).

.

MUUT PAKOTTEET

.

27)  Minkälaisia muita pakotteita EU on kohdistanut Venäjään?

Euroopan unioni on ottanut käyttöön lukuisia muita Venäjään kohdistuvia pakotteita, joita toistaiseksi ei ole voitu yksityiskohtaisesti avata tässä Usein esitettyjä kysymyksiä -osiossa, mutta joita koskevaa lisätietoa löytyy runsaasti komission pakotesivuilta (ks. linkit Kysymyksessä 3.). Tällaisia pakotteita ovat muun muassa

  • kielto vastaanottaa venäläisiltä toimijoilta yli 100 000 euron ylittävä määrä talletuksia yli 10 000 euron ylittävä määrä talletuksia kryptovaluutassa (5 b artikla)
  • kielto myydä uusia EU-yhtiöiden osakkeita venäläistahoille (5 f artikla)
  • kielto tarjota arvopaperikeskuspalveluita venäläistoimijoille (5 e artikla)
  • kielto osallistua Venäjän keskuspankin varojen hallinnoimiseen (5 a artikla 4 kappale)
  • kielto tarjota julkista rahoitusta Venäjän kanssa käytävään kauppaan (2 e artikla) tai valtio-omisteisille venäläisyhtiölle (5 l artikla)
  • kielto hyväksyä venäläisyhtiötä julkisiin hankintoihin (5 k artikla)
  • kielto osallistua hankkeisiin Venäjän Direct Investment Fund -rahaston kanssa (2 e artikla)
  • kielto lähettää EU-alueella eräiden venäläismedioiden lähetyksiä (2 f artikla)

(Vastaus päivitetty 14.4.2022).

 

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Aineiston on laatinut EK:n toimeksiannosta Solid Plan Consultingin juristi Aleksi Pursiainen. EK ja Solid Plan Consulting eivät vastaa tekstiin sisältyvistä mahdollisista virheistä.

EK:n Ukraina-aiheisilla nettisivuilla esitetty tieto on tuotettu ainoastaan yleisinformatiivisiin tarkoituksiin. Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin. Nettisivuilla olevaa tietoa ei ole tarkoitettu päätöksentekoa koskevaksi neuvonnaksi tai päätöksenteon taustamateriaaliksi. EK ei vastaa siitä, että sen sivuilla esitetty tieto jatkossa osoittautuisikin virheelliseksi.

EK:n sivulla esitetyt asiantuntija-arviot eivät välttämättä ole kaikilta osin kattavia. Asiantuntija-arviot ovat nimensä mukaan arvioita ja ne sisältävät faktojen ohella mielipiteitä ja arvioita. EK pidättää oikeuden muuttaa arvioitaan tilanteiden muuttuessa, mutta EK ei ole velvollinen päivittämään sivuillaan olevaa tietoa tämän vuoksi. Kattavat listaukset EU:n Venäjä-pakotteista julkaistaan Euroopan Unionin virallisessa lehdessä. Tietoa muiden maiden Venäjä-pakotteista on saatavilla kunkin maan viranomaislähteistä, esimerkiksi nettisivuilta.

EK ei vastaa nettisivujensa tiedoissa olevista mahdollisista virheistä tai tällä sivulla esitettyjen tietojen perusteella tehdyistä toimista tai vahingoista, jotka saattavat johtua sivulla olevien tietojen käytöstä.

EK ei ota vastuuta linkkisivujen sisältämistä tiedoista. EK huomauttaa, että sen omilla nettisivuilla olevat tiedot tai arviot voivat vanhentua nopeasti ja sen vuoksi EK ei vastaa nettisivuillaan esittämänsä tiedon tai arvioiden  ajantasaisuudesta tiedon tai arvioiden julkistamisen jälkeen. Tiedon ja arvioiden ajantasaisuuden varmistaminen jää kunkin lukijan itsensä tehtäväksi.