EU-edunvalvonnassa ei pärjää yksin

Yhteistyö on yksi tehokkaan EU-edunvalvonnan peruspilareista. Suomalaisen elinkeinoelämän osalta se perustuu EK:n, sen jäsenliittojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön: Eteläranta 10 ja Brysselin toimisto pyrkivät yhdessä varmistamaan, että suomalaisten yritysten ääni on kuuluvilla Brysselissä.

Eurooppalaisella elinkeinoelämän yhteistyöllä on monia muotoja. EU-asioissa niistä tärkein on BusinessEurope, Euroopan tason elinkeinoelämän ja työnantajien kattojärjestö, jonka jäsen EK on.

BusinessEuropeen kuuluu 41 kansallista järjestöä 35:stä Euroopan maasta. Se edustaa kaikenkokoisia yrityksiä. Jotkut yritykset ja eurooppalaiset toimialajärjestöt osallistuvat suoraan BusinessEuropen työryhmien toimintaan, mutta ne eivät ole sen jäseniä.

BusinessEurope on tunnettu ja arvostettu vaikuttaja Brysselissä ja yritysmaailman äänitorvi EU:ssa. Sillä on kattavat ja toimivat yhteydet EU:n päätöksentekijöihin, etenkin komissiossa ja Euroopan parlamentissa.

BusinessEurope onkin keskeinen EK:n vaikuttamiskanava Brysselissä. BusinessEuropen komiteoissa ja työryhmissä EK:n asiantuntijat paitsi osallistuvat elinkeinoelämän yhteisten näkemysten laatimiseen, myös pitävät yhteyttä sisarjärjestöjen kollegoihin. BusinessEuropella ja sen jäsenillä on myös merkittävä rooli tiedonlähteenä.

Joidenkin EU-aloitteiden osalta BusinessEuropen työryhmien puitteissa voi myös toimia epävirallisia ”lobbausryhmiä”, joihin kyseistä aihetta erityisen aktiivisesti seuraavat BusinessEuropen jäsenet voivat osallistua – aina tietysti BusinessEuropessa yhdessä määritellyn kannan ja mandaatin puitteissa.

Lisäksi tehdään epävirallisempaa, kahden- tai monenvälistä yhteistyötä muiden maiden elinkeino- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Tällainen yhteistyö merkitsee tiedonvaihtoa ja yhteistä pohdiskelua ja sen myötä jalostuneempia näkemyksiä.

*******

Ketkä valikoituvat yhteistyökumppaneiksi? Se kenen kanssa EK on ”samanmielinen” (”like-minded”), riippuu ensisijaisesti kulloinkin esillä olevasta asiasta. Esim. talouden, teollisuuden ja työmarkkinoiden samanlaiset rakenteet ja/tai ongelmat johtavat usein samantyyppisiin näkemyksiin. Myös olemassa olevat verkostot vaikuttavat: Epävirallinen yhteistyö on usein helpompi polkaista käyntiin, jos sisarjärjestön asiantuntijat ovat jo valmiiksi tuttuja.

Pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa yhteistyö on usein jos valmiiksi sujuvaa, kiitos vuosikymmeniä jatkuneen pohjoismaisen yhteistyön. Erilaisia näkemyksiä toki löytyy. Lähimmät yhteistyökumppanit voivat teemasta riippuen löytyä yllättäviltäkin tahoilta.

********
Läsnäolo Brysselissä on tärkeää EU-asioita koskevan yhteistyön kannalta. Epävirallisia palavereja on helppo järjestää, kun kaikki tekevät töitä muutaman korttelin kokoisella alueella. Brysselin päässä havaitsee varsin nopeasti minkä sisarjärjestön Brysselin toimistossa ollaan erityisen aktiivisia jonkin ajankohtaisen aiheen suhteen. Monen ison maan järjestöt ovat vahvasti edustettuina Brysselissä ja volyymiä lisää vielä se, että esimerkiksi Saksan ja Tanskan elinkeinoelämän ja työnantajien erillisillä kattojärjestöillä on kullakin omat toimistonsa Brysselissä.

********

Yhteistyötä tehdään myös sektorijärjestöjen kanssa esim. työelämäasioissa. BusinessEurope järjestää säännöllisesti ns. EEN-kokouksia (European Employers Network), joihin osallistuvat eri toimialojen eurooppalaisten kattojärjestöjen asiantuntijat. Näin varmistetaan, että Business Europe kaikki toimialat kattavana järjestönä tietää, mitä aloitteita eri sektoreilla on käynnissä sektorikohtaisessa sosiaalidialogissa. Lisäksi vaihdetaan näkemyksiä ajankohtaista, työelämää koskevista asioista.

Kommentit

Kommentoi