Vohvelikaupungin kuulumisia

Kuukauden mittaisen Brysselin keikan jälkeen on edessä paluu syksyiseen kotimaahan. Syyskuisen Brysselin säätila vaihteli muutamista vilpoisista sadepäivistä lähes tukahduttaviin helteisiin. Vierailu osui leppoisaan ajankohtaan, sillä Brysselin poliittinen koneisto oli vasta toipumassa kesälomista ja hiljalleen valmistautumassa pitkään loppukiriin ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja.

Valoa eurotunnelin päässä

Euroalueen talouskriisissä on ollut viime aikoina suvantovaihe ja toisen vuosineljänneksen bkt-tilastoissa nähtiin jo merkkejä suhdannekäänteestä. Toipuminen on kuitenkin yhä vaimeaa, ja uudet kriisit voivat pysäyttää sen. Mutta joka tapauksessa suunta on oikea.

Rakenteilla olevan pankkiunioni on tärkeimpiä ajankohtaisia asioita. Sen avulla euroalueen kriisikestävyyttä ollaan parantamassa – hitaasti, mutta varmasti. Rahoitusalan sääntelyn lisäämisen tavoitteena on vakauttaa taloutta ja estää tulevia kriisejä. Ylisääntelyä pitää kuitenkin varoa, sillä se heikentää etenkin pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja alentaa talouskasvua.

Suomi nousuun uudistumalla

Suomea koskevat talousuutiset ovat edelleen mollivoittoisia, mutta elpymisen ennustetaan tarttuvan vähitellen Suomeenkin. Talouden rakennemuutoksen vuoksi lähtötilanne ei ole nyt erityisen suotuisa. Komission tällä viikolla julkistamassa teollisuuden kilpailukykyraportissa Suomi rankataan hyvin menestyvien maiden kakkoskategoriaan Belgian, Irlannin, Iso-Britannian, Ranskan ja Espanjan kanssa. Parhaaseen A-ryhmään pääsevät Saksa, Tanska, Luxemburg, Itävalta ja Ruotsi.

Komissio arvioi Suomen suotuisaksi toimintaympäristöksi yrityksille, mutta toteaa innovatiivisten kasvuyritysten olevan harvassa. Kansainvälistymistä tarvitaan lisää, etenkin tutkimuksessa ja kehitystoiminnassa sekä pk-yrityksissä. Taantuvilta aloilta vapautuvia resursseja on siirrettävä uusiin korkean arvonlisäyksen toimintoihin. Tämän muutoksen onnistumisesta ja nopeudesta on kiinni tulevaisuuden kilpailukyky.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi