Tasapäistämisestä erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen

Perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta päätettiin valtioneuvoston asetuksella kesäkuussa 2012 ja valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö on käynnissä. Helmikuun lopulla opetusministeri Krista Kiuru ilmoitti käynnistävänsä uuden perusopetuksen kehittämishankkeen.

Mirja Hannula
Mirja Hannula, EK

Suomen osaamistason pohja luodaan perusopetuksessa. Opetusministeri Kiurun hankkeen keskiössä on tasa-arvon lisääminen perusopetuksessa. PISA-tulosten pohjalta tehtävät johtopäätökset perusopetuksen suunnasta ovat ratkaisevia. Ovatko suomalaisten koululaisten osaamiserot suuria vai pieniä? Tavoitellaanko oikeasti kansallisen osaamistason nostamista vai onko kyseessä hallituskauden huipennus ja suuri kiistely tulevaisuuden perusopetuksen suunnasta? Tunnistetaanko se tosiasia, että lapset ja nuoret ovat yksilöitä omine vahvuuksineen ja oppimisvaikeuksineen?

Suomalaisten koulujen ja lasten osaamiserot ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä. Neljäkymmentä vuotta täyttänyt perusopetus pitää huolen siitä, että osaamisen on tasa-arvoista. Pian työnsä aloittavan parlamentaarisen perusopetuskomitean kannattaisi pureutua siihen tosiasiaan, että maailman kärki karkaa mm. matematiikassa ja luonnontieteissä. Toinen ratkaistava kysymys on, miten huolehditaan nykyistä paremmin koko ikäluokan, myös heikoimpien oppilaiden, jatko-opiskeluvalmiuksista ja jokaisen nuoren kiinnostuksesta omaa tulevaisuuttaan kohtaan.

Jos tavoitteena on PISA-mittauksen rankinglistat, kannattaa kaikki paukut laittaa kyseisessä testissä menestymiseen ja oppilaiden preppaamiseen testiä varten. Perusopetuksen kehittäjien olisi hyvä tutustua ammatillisen koulutuksen viime vuosikymmenen kehitystyöhön. Ammattitaidon World Skills –kisoissa menestyminen ei ole ollut itsetarkoitus, vaan kilpailutoiminnalla, jonka kivijalka ovat kotimaiset TAITAJA-kisat semifinaaleineen, on kehitetty koko ammatillista koulutusta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tärkeämpää kuin jonkun yksittäisen lajin maailmanmestaruus on, että ammatillisen koulutus kehittyy ja jokaisen opiskelijan osaaminen vastaa työelämän osaamistarpeisiin ja tuottaa hänelle edellytykset työllistyä.

Suomen kilpailukyky edellyttää, että meillä on hyvän osaamistason lisäksi myös huippuosaamista. Hämeen ammattikorkeakoulun videossa ”Lahjakkuus – potentiaalista voimavaraksi” avataan lahjakkuuden käsitettä, erilaista lahjakuutta, sen tunnistamista ja tukemista. Osaamistason, oppilaiden koulumotivaation ja niin Suomen kuin jokaisen nuorten tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, miten perusopetus voisi tukea nykyistä paremmin jokaisessa lapsessa ja nuoressa olevaa lahjakuutta?

Lue myös:

EK:n nettiuutinen PISA-tuloksista
EK:n viestit matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen kehittämisestä

Mirja Hannula
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

 

Kommentit

Kommentoi