Kaupan uusi todellisuus

Leppälä-Nilsson-Anne
Anne Leppälä-Nilsson, Kesko Oyj (kuva: Kesko)

Kaupan ala on ennen näkemättömässä globaalissa murroksessa. Internet, sähköinen kauppa ja digitaalinen asiakaskommunikaatio ovat tuoneet kuluttajien saataville globaalin tarjonnan, entistä tiukemman kansainvälisen kilpailun ja uudet sähköiset liiketoimintamallit. Kilpailukykyinen tarjonta, monikanavaisuus, tehokas logistiikka, asiakaskommunikaatio ja -luottamus ovat avainkilpailutekijöitä.

Kaupan uudessa todellisuudessa on välttämätöntä, että EU:ssa luodaan mahdollisuuksia eurooppalaiselle kaupalle eikä esteitä. Lisäksi on tehtävä sisämarkkinoista oikeasti toimivat yhdet markkinat. Jokaiselle EU-sääntelyhankkeelle olisi tehtävä kaupan kilpailukykytesti: lisääkö hanke eurooppalaisen kaupan kilpailukykyä?

Kaupan alan menestys on taloudellisesti merkittävä EU:lle. Kauppa tuo 11 prosenttia EU:n bruttokansatuotteesta ja yli 15 prosenttia Euroopan työpaikoista ja se on suurin nuorten työllistäjä. Pk-yritysten osuus on suuri, yli 95 prosenttia kaupan alan 5,5 miljoonasta yrityksestä. EU:n komissio ja parlamentti ovat selkeästi nähneet tarpeen kehittää kaupan kilpailukykyä. Parlamentin viime joulukuussa hyväksymässä Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelmassa on päätetty 11 kohdan toimenpideohjelmasta, jolla eurooppalaisen kaupan ja koko toimitusketjun kilpailukykyä parannetaan. Tärkeä on, että ohjelma muuttuu sanoista teoiksi.

Merkittävä rooli tässä on komission asettamalla Korkean tason ryhmällä, jonka tehtävänä on esittää toimenpiteitä, joilla kilpailukykyä parannetaan pitkällä tähtäimellä.

Huolia tietosuojasta, maksamisesta ja reilusta kilpailusta

Kaupan kilpailukyvyn kannalta on ollut huolestuttavaa seurata EU:n tietosuoja-asetuksen valmistelua. Kaupalle ei tulisi asettaa lisärajoituksia asiakasprofilointiin, joita esimerkiksi sen amerikkalaisilla digitaalisen ja sähköisen kaupan globaaleilla markkinajohtajilla ei ole.

Tietosuojan toteuttaminen EU:ssa ei saa johtaa kilpailuhaittaan, turhaan hallinnointiin eikä massiivisiin tietojärjestelmämuutostarpeisiin, jotka aiheuttaisivat lisäkuluja eurooppalaisille yrityksille tuomatta aitoa parannusta tietosuojaan. Henkilön tietosuoja on tärkeä oikeus, joka tulee toteuttaa kestävällä tavalla – myös taloudellisesti.

Maksaminen on toinen puoli kauppaa. Ja korttimaksaminen entistä useammin sähköistyvässä kaupankäynnissä. Maksukortit ovat muutamien globaalien toimijoiden liiketoimintaa, missä kilpailu ei toimi kuluttajan eduksi. Maksamisen kustannukset ovat valtava kustannuserä kaupalle ja täysin läpinäkymätön kuluttajille. Kuluttajan täytyy tietää, mitä maksaminen maksaa. Sääntelyn tulee edistää maksamisen kilpailukykyä ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

Yhtenäinen sisämarkkina edellyttää, että kilpailusääntely olisi sama koko EU:ssa. Maakohtainen sääntely ja erilaiset tulkinnat luovat paitsi oikeusepävarmuutta, voivat ne vääristää kilpailua myös sisämarkkinoilla. Suomen ruokakaupan määräävän markkina-aseman kansallinen säätely, jolla määräävän markkina-aseman rajaksi on laissa määritelty 30 prosenttia hankinta- ja myyntimarkkinalla, poikkeaa EU-sääntelystä ja oikeuskäytännöstä rajoittaen suomalaisen ruokakaupan kilpailuedellytyksiä. Tällaisen maakohtaisen sääntelyn ei tulisi olla mahdollista yhtenäisesti toimivilla sisämarkkinoilla.

Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelmassa parlamentti korosti itsenäisten kauppiasryhmittymien kilpailuedellytysten parantamista. On erityisen tärkeä, että tämä toteutuu niin, että kauppiasryhmittymillä on samat kilpailumahdollisuudet EU:ssa kuin integroiduilla ketjuilla.

Kiinteällä kaupalla ei tule olla enemmän lakisääteisiä velvoitteita kuin sähköisellä kaupalla. Muun muassa kierrätys-, ympäristö -, jäte- tuoteturvallisuus- ja pakkausmerkintämääräysten tulee olla yhtäläiset.

Erinomainen esimerkki EU-lähtöisestä itsesäätelystä

EU:ssa hyväksytyt ruokakaupan toimitusketjun hyvän kauppatavan periaatteet ja niiden täytäntöönpanomekanismi ovat erinomainen esimerkki itsesääntelystä, johon alan toimijat ovat laajasti sitoutuneet. Kaupan toimitusketjun sopimussuhteiden sääntelyyn ei todellakaan tarvita pakottavaa sääntelyä eikä lakisääteistä asiamiesjärjestelmää. Annetaan itsesääntelyn toimia.

Komission refit-hanke , jonka tavoitteena on vähentää EU-lainsäädäntöä yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi, on erittäin tervetullut ja tukee itsesäätelyä. Tältä hankkeelta odotamme konkreettisia tuloksia paljon ja nopeasti.

Anne Leppälä-Nilsson
lakiasianjohtaja
Kesko Oyj

Kommentit

Kommentoi