Tavaroiden vapaa liikkuvuus kaipaa vielä työtä

Niina Harjunheimo
Niina Harjunheimo, EK

Sisämarkkinat ovat EU:n menestystarina. Näin on jälleen todettu useaan kertaan Euroopan parlamentin vaalien alla.

Keskeinen osa sisämarkkinoita on tavaroiden vapaa liikkuvuus. Työtä on tehty järjestelmällisesti jo vuosikymmeniä, jotta tavarakauppa EU-maasta toiseen sujuisi yhtä helposti kuin yhden maan sisällä.

Suomalaisille yrityksille tämä on tärkeätä: yli puolet Suomen tavaraviennistä kohdistuu EU-alueelle.

Paljon menestystä on saavutettu, mutta paljon työtä on vielä edessä.

Suomalaiset yritykset ilmoittivat vuoden 2013 Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksessä useasta kymmenestä syrjiviin ja kohtuuttomiin tuotemääräyksiin liittyvästä kaupanesteestä sisämarkkinoilla.

Syitä ilmoituksiin on monia. Kansallisia teknisiä määräyksiä muutetaan ja uusia hyväksytään edelleen. Esimerkiksi vuosina 2009–2012 EU-maat ilmoittivat komissiolle vuosittain useasta sadasta muutetusta tai uudesta teknisestä määräyksestä. Ongelmia yrityksille aiheuttavat myös maiden viranomaisten erilaiset tulkinnat sääntelystä.

Komission on tärkeätä puuttua entistä aktiivisemmin sisämarkkinoita pirstaloiviin tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteisiin – mielellään ennakoivasti, mutta viime kädessä käynnistämällä rikkomusmenettelyitä velvoitteita laiminlyöviä maita kohtaan.

Vuosikymmenten saatossa sisämarkkinoille on muodostunut osin raskas ja epäjohdonmukainen sääntely-ympäristö, mikä lisää eurooppalaisten yritysten kustannuksia ja heikentää mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa. Huomiota on kiinnitettävä nykyistä selkeästi vahvemmin siihen, millä tavalla tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteitä pyritään poistamaan.

Erityisen huolestuttavaa on, että sääntelyä uudistetaan edelleen entistä raskaammaksi. Esimerkiksi tavaroiden turvallisuuden varmistamiseksi olemassa olevien vaatimusten päälle on lisätty uusia vaatimuksia, jotka on täytettävä ennen kuin tavarat voidaan saattaa EU:n markkinoille. Tämä lisää kustannuksia yrityksille, mutta se ei poista sääntelyn vaatimusten vastaisia tuotteita sisämarkkinoilta.

Kehityssuunta on kestämätön. Uusien vaatimusten lisäämisen sijaan kaikissa EU-maissa tulisi toteuttaa laadukasta ja tasapainoista markkinavalvontaa.

Lisäksi harkittaessa uusia EU-toimia on aina arvioitava huolellisesti sääntelyn uudistamisen tai uuden sääntelyn tarvetta ja sääntelyn kumulatiivia kustannus- ja kilpailukykyvaikutuksia. Jos sääntelyä uudistetaan, lopputulokseksi tulee hyväksyä vain aiempaa yksinkertaisempi, johdonmukaisempi ja selkeämpi direktiivi tai asetus.

Tulevaisuuden menestys edellyttää, että EU:ssa huolehditaan sekä tavaroiden sisämarkkinoiden esteiden poistamisesta että eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Niina Harjunheimo
sisämarkkina-asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kommentit

Kommentoi