Uusiutuva energia irti tissistä

joona poukka
Joona Poukka, Energiateollisuus

Uusiutuva energia on yksi kuudesta tärkeimmästä keinosta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se onkin onneksi tulossa nuoreen aikuisikään ja on valmis muuttamaan maailmaa – jos vain äiti tohtii lopettaa imettämisen.

Uusiutuvan sähköntuotannon tukeminen sai Euroopassa eeppiset mittasuhteet EU:n 2020-paketin seurauksena, kun jäsenmaat yksi toisensa jälkeen päättivät tavoitella uusiutuvan energian tavoitettaan tukemalla aurinko- ja tuulivoimaa. Päästökaupan piirissä olevan tuotannon tukeminen ei laske EU:n päästöjä, mutta vie tehokkaasti kannattavuuden muilta toimilta laskiessaan päästöoikeuden hintaa. Häviäjiä ovat mm. energiatehokkuus, kaikki muut uusiutuvat, maakaasu, ydinvoima, hiilidioksidin talteenotto ja se, mihin vain hiilidioksidin hinta voi ohjata: fiksumpi tuotannon ja kulutuksen kokonaisajattelu. Tässä tuli samalla lueteltua ne kaikki kuusi tärkeintä päästövähennyskeinoa. Sisaruksia syrjivä hemmottelu on vahingoksi myös kakaralle itselleen, sillä se jää kehityksestä jälkeen.

Miten uusiutuvaa energiaa sitten parhaiten valmistetaan kohtaamaan julma maailma, eli kilpailemaan markkinoilla? Tuotantotuet tulisi ajaa alas hallitusti mutta määrätietoisesti, pienestä itkusta huolimatta. Jatkossa varoja pitäisi ohjata luoviin harrastuksiin eli vain aivan uusien teknologioiden kehittämiseen ja koehankkeisiin. Tähän suunnatut resurssit ovat jostain kumman syystä nyt heikommat kuin 70-luvulla. Nuorelle uusiutuvalle energialle tulisi tarjota työtä – eli kysyntää – päästöoikeuden hinnan ohjaamana. Pitäähän myös asunto olla, eli rakennuspaikkoja kaavoihin ja lupa kouraan.

Tuulivoima suotuisissa paikoissa maalla on yksi kilpailukykyisimmistä sähkötuotannon investointikohteista jo ilman tukia. Vastuullista olisi nyt tähdätä siihen, että apupyörät voidaan irrottaa vuoteen 2020 mennessä. Naapureiden harjoittama kiusaaminenkin loppuu siihen kun näyttää, että pärjää ihan itse.

Lue lisää energiatulevaisuudesta

Joona Poukka
asiantuntija
Energiateollisuus ry

Kommentit 5

5 vastausta artikkeliin Uusiutuva energia irti tissistä
  1. Tahkis sanoo:

    Kannatat siis päästöoikeuden hinnan nostamista sille tasolle millä sen ympäristökustannusten perusteella pitäisi olla (80 €/hiilitonni)?

  2. Satu Hassi sanoo:

    1. MIssä maassa uusiutuvan energian tuet on säädetty pysyviksi ja ikuisiksi?
    2. Unohdat kerrannaisvaikutukset, esim tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntävän teknologian hinnan halpenemisen, mikä helpottaa ilmastonsuojelua koko maailmassa; ja sähkön pörssihinnan laskun, joka hyödyttää sähkön kuluttajia. Tosin jälkimmäinen asia vaikuttaa suuresti kismittävän perinteisiä isoja sähköyhtiöitä, useassa maassa.

  3. Joona Poukka sanoo:

    Kiitos kommenteista!

    Jotta päästöoikeuden hinta voisi ohjata päästöt tavoiteltuun laskuun, täytyy hinnassa hyväksyä nouseva trendi. Olennaista on rakentaa kilpailukykyinen ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä, johon ohjaamisessa päästöoikeuden hinta on kiistatta kustannustehokas. Nousevan hinnan merkitys ei kasva koskaan valtavaksi, koska koko ajan vähemmän ja vähemmän toimintoja olisi hinnan piirissä kun siirrytään päästöttömiin ratkaisuihin.

    Uusiutuvan energian tukiin on useimmissa maissa säädetty parasta ennen -päivä, annetun tuen kokonaismäärän maksimi tai tuetun kapasiteetin enimmäismäärä. Virhearvioitakin on näiden suhteen tapahtunut, esimerkiksi tukitaso on voinut olla ylimitoitettu. Nykyisiä tukijärjestelmiä on toki tarkoituskin ajaa vähitellen alas.

    Teknologian halpeneminen on ollut tukien myönteinen sivuvaikutus. Sama ilmiö voi toivottavasti jatkua hintakilpailun kautta. Sähkön pörssihinnan lasku on sikäli keinotekoinen ilmiö, että energiajärjestelmän kokonaiskustannukset ovat kasvaneet, mutta siitä maksetaan sähkön hinnan kautta entistä pienempi osa. Suuri osa järjestelmän ylläpito- ja muuntamiskustannuksista maksetaan verojen tai erillisten maksujen kautta. Tämän vuoksi energian säästö ei näytä monessa järkevässä kohteessa taloudellisesti kannattavalta. Edullinen pörssisähkö yhdistettynä nouseviin tuotantokustannuksiin on toki myrkkyä kaikille niille sähköntuottajille, joiden toiminta perustuu vapailla markkinoilla toimimiseen ilman tukia. Ihmiset kuluttajina, kansalaisina ja työtekijöinä eivät pitkällä tähtäimellä hyödy edullisesta pörssisähköstä, ellei edullisuus perustu edullisesti järjestettyyn tuotantoon.

  4. Mikael Ohlström sanoo:

    Hyvä vastaus Joona, erityisesti 3. kappale on täyttä asiaa, jota ei ymmärretä tarpeeksi.

    ”Nousevan päästöoikeuden hinnan merkitys ei kasva koskaan valtavaksi…” -lause voi tietysti laajasti katsottuna olla näin, mutta kuitenkin suuri ongelma juuri niille, jotka sinne jopa satojen eurojen (v. 2050) päästöoikeuksien hintavaikutuksen alle joutuvat jäämään (esim. jotkut teollisuusprosessit). Siksi on ensiarvoisen tärkeää (kuten Energiateollisuus hyvin itsekin korostaa) luoda EU:n päästökauppavetoisen energiajärjestelmän kylkeen hiilivuotoaloille EU-laajuinen kompensaatiojärjestelmä (maksuttomat päästöoikeudet sekä epäsuorien vaikutusten eli sähkön ja mahdollisten raaka-aineiden hinnan nousun kompensointi) niin kauaksi aikaa kunnes saavutetaan kattavat ja taspuoliset kansainväliset ilmastositoumukset.

  5. Ernesto Hartikainen sanoo:

    Hassua mennä talousjärjestelmä edellä, kun ympäristö on se, joka asettaa meille elinrajat. Talous toimii niinkuin me sen asetamme. Miksei voisi yksinkertaisesti selvittää millä päästöoikeuden hinnalla päästötön energiantuotanto olisi fossiilisiin nähden kilpailukykyinen ja asettaa se päästöoikeuden pohjahinnaksi. Näin voitaisiin hankkiutua kaikista tuotantotuista eroon. Paljon yksinkertaisempaa. Päästöttömän energiantuotannon teknologioiden ja markkinoiden kehittyessä päästöoikeudun pohjahintaakin voisi alkaa laskemaan. Voisiko tätä vaikka lobata EU:ssa?

Kommentoi