EKP:n odottamaton, odotettu suunnanmuutos

Jussi Mustonen
Jussi Mustonen, EK

Euroopan keskuspankki yllätti markkinat pudottamalla ohjauskorkonsa 0,05 prosenttiin sekä ilmoittamalla samalla arvopaperiostojen eli määrällisen kevennyksen aloittamisesta. Euroalueen talouskasvu on toiveiden vastaisesti kangerrellut ja jatkanut hiipumistaan alkuvuonna samalla kun deflaation uhka on kasvanut. Odotukset uusista politiikkatoimista ovat siten olleet kasvussa, mutta EKP:n ajoitus lienee ollut yllätys useimmille.

Ohjauskorko on ollut jo niin lähellä nollaa, että uudella korkopäätöksellä tuskin saadaan lisätehoja aikaiseksi. Sen sijaan arvopaperiostojen aloitus on merkittävä suunnanmuutos aiempaan nähden. Tässä EKP on lähtenyt – tosin hieman jälkijunassa – kulkemaan muiden keskuspankkien avaamaa polkua.

Arvopapereiden ostoilla EKP haluaa vapauttaa ja kannustaa pankkeja lisäämään lainanantoa investointeihin ja yrityksille ja sitä kautta piristää talouskasvua. Suurimmat pullonkaulat pankkilainojen saatavuudessa ovat Keski- ja Etelä-Euroopassa, joten tämä vaikutuskanava ei suoraan tai täysimääräisesti auta Suomea. Sen sijaan markkinoiden yleinen piristyminen kerrannaisvaikutuksineen heijastuisi meillekin positiivisesti.

Arvopaperiohjelma ja rahamäärän lisääminen on vahva viesti halusta lisätä rahapolitiikan tehoa uusilla, epätavanomaisilla keinoilla. Deflaatiouhkaa torjutaan siis lisäämällä odotuksia nykyistä nopeammasta inflaatiosta sekä euron heikkenemisestä. Suomalaisten vientiyritysten kannalta euron heikentyminen lisäisi niiden kilpailukykyä ja kannattavuutta samoin kuin myyntihintojen nousu eurooppalaisilla markkinoilla. Parempi vientikehitys puolestaan välittyisi ajan mittaan myönteisesti myös kotimarkkinoillemme.

Tässä vaiheessa arvopaperiostot rajoittuvat määrältään suhteelliseen pieneen osaan yksityisiä, vakuudellisia arvopapereita. EKP voi tarvittaessa edetä vielä pidemmälle lähtemällä ostamaan valtionlainoja, mutta tämä päätös herättäisi keskuspankin sisällä jo suurempia ristiriitoja. Määrällisen elvytyksen yhtenä riskinä on kasvanut finanssikuplien ja -kriisien mahdollisuus. Toinen riski on tarvittavien rakenneuudistusten lykkääntyminen sen vuoksi, että euromaissa  jäädään edelleen ja aina odottamaan EKP:n toimia, joilla poliitikot päästetään pälkähästä ja vapautetaan vastuunkannosta.

Jussi Mustonen
johtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kommentit

Kommentoi