Deflaatiosta ei vielä akuuttia huolta

Johtava ekonomisti Penna Urrila, EK
Johtava ekonomisti Penna Urrila, EK

Euroalue vajosi viime vuoden lopulla deflaatioon ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen, kun kuluttajahinnat laskivat joulukuussa 0,2 prosentilla vuotta aiemmasta. Deflaatiolla tarkoitetaan hintojen laskua eli inflaation vastakohtaa.

Edellisen kerran euroalueen hintataso laski finanssikriisin pahimmassa vaiheessa vuonna 2009. Tuolloin lasku päättyi heti talouden elpyessä.

Moni ekonomisti pitää pitkittyvää deflaatiota yhtenä talouden pahimmista vitsauksista. Vaikka hintojen lasku tuntuu ensi kuulemalta houkuttelevalta, alenevien hintojen kierteeseen ajautuminen voisi pahimmillaan syväjäädyttää koko kansantalouden.

Jokainen voi miettiä asiaa omalta kohdaltaan: Miksi ostaisin mitään tänään, jos voin saada sen huomenna halvemmalla?

Jos hinnat laskevat ja niiden odotetaan tekevän sitä tulevaisuudessakin, kuluttajat lykkäävät yhä enemmän kulutuspäätöksiään ja yritykset investointejaan. Tuhoisa noidankehä on valmis.

Lähihistorian sitkein deflaatio löytyy Japanista, missä hintataso ei noussut yli 20 vuoteen talouden junnatessa itsepintaisessa taantumassa. Onko Japanin tie nyt myös euroalueen tie? Miten huolissaan kehityksestä pitäisi olla?

Kun tarkkaillaan yksistään hintojen muutosprosenttia, kehityksen taustalla olevat tekijät jäävät helposti huomaamatta. Tämänkertainen miinuslukema johtuu käytännössä yksinomaan öljyn hinnan poikkeuksellisen nopeasta laskusta vuoden 2014 lopulla. Vielä ei olla tilanteessa, jossa euroalueella yleinen hintataso olisi kääntynyt laskuun.

Itse asiassa halvemman öljyn arvioidaan olevan EU:n taloudelle myönteinen piristysruiske: rahaa jää enemmän muuhun kulutukseen. Vaikutus olisi siis aivan päinvastainen kuin yleisessä deflaatiokierteessä.

Keskuspankkiirit seuraavat hintakehitystä tarkasti ja ovat valmiita puuttumaan tilanteeseen, jos on syytä epäillä hintojen laskun leviävän energiamarkkinoilta laajemmin kansantalouteen.

Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää hintojen nousu hieman alle 2 prosentissa. Nyt liikutaan jo paljon tämän tason alla. Sen vuoksi EKP:lta odotetaan lisätoimia, joilla elvytetään taloutta ja estetään deflaation leviäminen.

Öljyn hinnan lasku lisääkin todennäköisyyttä sille, että EKP laajentaa lainapapereiden osto-ohjelmiaan. Saksa on harannut tätä vastaan, mutta uusimpien talouslukujen jälkeen se joutunee yhä varmemmin taipumaan.

Suomalaisella kuluttajalla ja yrityksellä ei ole vielä syytä akuuttiin huoleen, vaikka laaja deflaatio aikamoinen peikko onkin. Öljyn hinnan laskusta voi nauttia tässä ja nyt vaikkapa autoa tankatessa tai lämmityslaskua maksaessa. Samalla pitää toivoa, että keskuspankit saavat pidettyä Euroopan poissa laskevien hintojen kierteestä.

 

Johtava ekonomisti
Penna Urrila
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kommentit

Kommentoi