Suomen näkymät: ruplan syöksy heikentää, öljyn ale piristää

Simo Pinomaa
Simo Pinomaa, EK

Ruplan arvo on suorastaan romahtanut sen jälkeen, kun Venäjän keskuspankki päästi valuutan kellumaan viime marraskuussa. Nyt yhdellä eurolla saa noin 75 ruplaa, kun noteeraus oli aiemmin suunnilleen 40 ruplaa. Tämä on Suomen taloudelle ikävä tieto. Öljyn hinnan alentuminen vaikuttaa onneksi toiseen suuntaan.

Miksi ruplan kurssi laskee? Tärkein syy on öljyn hinnan huima lasku. On luonnollista, että vapaasti kelluvan valuutan arvo laskee, kun keskeisen vientituotteen hinta putoaa. Öljyn hinta on huidellut viime aikoina noin 45 dollarissa barrelilta, mikä on alle puolet viime kesän hintatasosta.

Ruplan heikentymisen taustalla on maan synkentyvä talouskehitys. Vielä vuosi sitten Venäjän BKT:n arveltiin kasvavan liki 2 prosenttia vuonna 2014. Kasvu jäänee lähelle nollaa tai painuu sen alle. Kuluva vuosi lienee tätäkin synkempi: arvioiden mukaan Venäjän talous vajoaa pakkaselle useita prosentteja.

Heikkoon talouskehitykseen vaikuttavat myös Yhdysvaltain ja EU:n asettamat pakotteet. Ulkomaisten lainojen uusiminen on vaikeaa, ja rahoituskustannukset nousevat.

Maan johdon lausunnot viittaavat myös siihen, että taloudelliset argumentit eivät kovin paljoa paina päätöksenteossa. Länsimaista eristäytyminen, tuontirajoitukset, valtion ohjauksen kasvu ja julkisten menojen painopisteen siirtyminen puolustussektorin suuntaan eivät Suomen Pankin mukaan lupaa hyvää Venäjän talouskasvulle.

Suomen taloudelle itänaapurin ongelmat ovat huono uutinen. Tavaraviennistämme noin 4 miljardia euroa suuntautui viime vuonna Venäjälle. Lisäksi venäläiset matkailijat toivat vielä vuonna 2013 lähes 1,4 miljardin euron tulot Suomeen.

On selvää, että ruplan heikkeneminen ja Venäjän talouden ongelmat painavat Suomen taloutta tänä vuonna. Toisaalta öljyn hinnan halpeneminen pienentää Suomen tuontilaskua ja piristää kasvua Suomelle tärkeillä Euroopan markkinoilla.

Suomi voi menettää kuluvana vuonna jopa 40 prosenttia Venäjän viennistään, jos maa ajautuu rajuun taantumaan, rupla heikkenee edelleen ja pakotteet jatkuvat. Samoin voidaan menettää 30–50 prosenttia venäläisten matkailijoiden tuomista tuloista eli noin 500 miljoonaa euroa.

Kaiken kaikkiaan Venäjän tilanne voi siis viedä jopa 1 prosenttiyksikön Suomen talouskasvusta tänä vuonna. Toisaalta täytyy muistaa, että tämä menetys kompensoituisi, jos vienti muihin maihin kasvaisi muutaman prosentin.

Venäjän ongelmista huolimatta Suomen talouskasvu voi yltää tänä vuonna noin prosentin tasolle, kuten esimerkiksi ETLA ennusti viime syksynä. On kuitenkin vaikea arvioida, millainen yhteisvaikutus on ruplan ja öljyn syöksyllä. Vaikutukset tuntuvat lisäksi eri tavoin eri aloilla ja maantieteellisillä alueilla. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon Venäjän talous lopulta supistuu.

Simo Pinomaa
ekonomisti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kommentit

Kommentoi