Liiallinen sääntely on ongelma myös turvallisuudessa

Turvallisuuden nimissä edelleen enemmän suljetaan kuin avataan mahdollisuuksia. Yritysten ja viranomaisten välisen kaupankäynnin ja kumppanuuden edistämiseksi myös turvallisuusratkaisuissa tulisi suosia joustavia toimintamalleja.

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto nosti esiin tärkeän asian korostaessaan julkisten hankintojen roolia suomalaisyritysten menestyksen mahdollistajana teollisen internetin kehityksessä. Innovatiivisilla hankinnoilla voitaisiin tasata tilaajan riskiä ja edistää yritysten vientimahdollisuuksia. Ei siis aina halvinta, vaan mieluummin innovatiivisinta.

Asiaa voidaan tarkastella myös turvallisuuden näkökulmasta. Suomessa valtionhallinnon ja yritysten välisen kaupan sekä palvelutuotannon turvallisuussääntelyä on muokattu kiivaasti viime vuosina. Turvallisuuteen liittyvillä uudistuksilla on ollut kunnianhimoisia tavoitteita, mutta valitettavasti ongelmia on haluttu nähdä myös siellä missä voisi nähdä mahdollisuuksia.

Mielenkiintoinen esimerkki turvallisuussääntelyn hankaluudesta on turvallisuusselvityslain kokonaisuudistus. Toimivaltaisten viranomaisten haluttiin selvittävän turvallisuusluokiteltua kauppaa viranomaisten kanssa käyvien yritysten taustaa sekä tarkastamaan yritysten toimitiloja ja tietojärjestelmiä niiden turvallisuuden varmistamiseksi − sinänsä perusteltua ja tärkeää toimintaa sopimusosapuolten kesken. Mielenkiintoiseksi asia kuitenkin muuttuu tarkasteltaessa mitä seurauksia sääntelyn tuomilla ratkaisuilla on käytännössä.

Lakiuudistuksella haluttiin parantaa viranomaisten tietoturvallisuutta ja edistää yritysten kaupankäyntimahdollisuuksia erityisiä turvallisuustodistuksia myöntämällä. Käytännössä uudistuksen lopputuloksena syntyi kuitenkin uusi maksullinen elinkeinolupamenettely.

Valitettavasti menettely heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä, sillä yritykset joutuivat selvitystoiminnan maksumiehiksi. Yritykset siis maksavat valtionhallinnon turvallisuustarpeita oman kilpailukykynsä kustannuksella. Uudistus antoi samalla ulkomaisille yrityksille kustannuskilpailuedun myös kotimaista turvallisuusluokiteltua tietoa sisältävillä markkinoilla. Alan tarjouskilpailuissa suomalaisyritykset joutuvat siis lähtemään takamatkalta kilpailijoihinsa nähden.

Innovaatiota ja ketteryyttä vai pelkoa ja jäykkyyttä?

Muissa Euroopan maissa turvallisuustodistuksia tarjotaan yrityksille maksutta valtionhallinnon kanssa käytävän kaupan hyödyllisenä sivutuotteena. Kotivaltiot siis pyrkivät edistämään yritystensä kansainvälisiä menestymisen mahdollisuuksia turvallisina kaupankäynnin osapuolina. Sekä valtio että yritykset hyötyvät yhdessä uusien markkinoiden tuomista kasvumahdollisuuksista. Uusia innovaatioita voidaan hyödyntää paitsi kotimaassa myös ulkomailla. Parhaimmillaan − ja pahimmillaan − niillä voidaan jopa vallata kilpailijamaiden markkinoita. Suomessa siis tehtiin turvallisuussääntelyssä tässä suhteessa erikoinen ratkaisu.

Pelkojen ja jäykkien hallinnollisten ratkaisujen sijaan tarvitsemme Suomessa mahdollisuuksia ja rohkeutta uusien innovaatioiden hyödyntämiseen. Valtionhallinto toivottavasti ottaa tässä asiassa edistäjän roolin. Uusien ratkaisujen kehittämiseen ja toiminnan kasvattamiseen on vaikea löytää kannusteita, jos kotimaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia heikennetään lisääntyvällä hallinnollisella ja taloudellisella taakalla. Tilanne on kieltämättä erityisen hankala kasvuun pyrkivien pk-yritysten kannalta.

Digitalisaatiokehityksen luomiin mahdollisuuksiin liittyy vielä paljon kysymyksiä, mutta ainakin yksi vastaus on selvä: myös turvallisuutta koskevan haitallisen sääntelyn purkamisella on Suomessa jo kiire.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi