Kilpailukyvyn pitkä takamatka

Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima on kasvanut surkeasta talouskehityksestä huolimatta. Yritysten kustannuskilpailukyky on sen sijaan pahasti rapautunut, eikä pelkkä palkkamaltti riitä sen palauttamiseen missään siedettävässä aikataulussa. Tarvitaan nopeita kustannus- ja rakennemuutoksia, painottaa EK:n pääekonomisti, johtaja Jussi Mustonen.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystyöryhmän tuoreen raportin*) mukaan palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima – huomioiden palkkojen, työllisyyden, inflaation sekä verojen ja tulonsiirtojen vaikutukset – vahvistui vuonna 2015 liki prosentin. Samansuuruista ostovoiman nousua odotetaan myös alkaneena vuotena. Ostovoimaa on tukenut erityisesti matalaksi jäänyt inflaatio.

Suomen kustannuskilpailukyky on kuitenkin repsahtanut pahasti. Raportin mukaan yleisin kustannuskilpailukyvyn indikaattori, eli nimelliset yksikkötyökustannukset, nousi haitaksemme euroalueen keskiarvoa selvästi nopeammin vuosina 2008–2009, ja ero jatkoi kasvuaan tämänkin jälkeen.

Raportissa arvioidaan, että kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen olisi tasaantunut ja kääntynyt parempaan suhteessa euroalueeseen ja etenkin suhteessa Saksaan.  Saksan kilpailuetu euroalueeseen nähden onkin hiipunut jo usean vuoden ajan. Toivon mukaan ennuste paremmasta toteutuu, mutta kilpailukykymenetysten korjaus on silti aivan liian hidasta.

Kilpailukykyongelma haittaa lähes kaikkia euromaita, ja Suomen lisäksi muutkin haluavat korjata asian. Euromaiden keskimääräiset yksikkötyökustannukset kasvavat raportin mukaan vuosina 2015-2017 alle prosentin vuodessa. Suomessa nousu olisi vain muutaman prosentin kymmenyksen pienempää, mutta esimerkiksi Saksaan ennustetaan huomattavan suuria kustannusnousuja.

Jos raportissa kuvattuja kilpailukykyeroja ja ennusteita jatkettaisiin mekaanisina ennustetrendeinä tulevaisuuteen, niin tasaisen vauhdin taulukolla Suomi kuroisi Saksan kilpailukykyedun umpeen vuoden 2030 tienoilla.  Samalla tavoin arvioituna euromaiden keskiarvo saataisiin kiinni kaukana tulevaisuudessa, ehkä vasta tulevien sukupolvien aikana.

Pelkkä kustannusmaltti ei siis riitä, tarvitaan nopeita kustannuskorjauksia ja kasvua tukevia rakenneuudistuksia.

*) Talousnäkymät ja palkanmuodostus, Tulo- ja kustannuskehitystoimikunnan raportti 5.2.2016 (VM)

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi