Talousguru kesätöissä: Liike-elämän sivistystä lukioihin

Viime viikolla ihailin paikan päällä, kuinka yläkoululaiset ja lukiolaiset esittelivät Nuori Yrittäjyys –kurssilla perustamiaan yrityksiä Helsingin keskustassa. Tarjolla oli muun muassa mustikkalimua, keppihevosia, koruja, satukirjoja ja kosmetiikkaa. Opiskelijat harjoittelivat myyntitaitojaan ja esittelivät tuotteitaan kuin ammattilaiset.

Yrityksiä perustetaan nykyään jo lukioissa, ammattikouluissa ja korkea-asteella. Kun tätä meininkiä Suomen kouluissa katselee, on selvää, ettei nuorilta ideoita tai intoa puutu. Ikävä kyllä vimma ei kuitenkaan ole välittynyt kasvulukuihin. Yrittäjyys ja erityisesti kansainvälinen yritystoiminta ei kaikesta ”pöhinästä” huolimatta ole Suomessa ottanut tuulta alleen.

Kun tätä meininkiä Suomen kouluissa katselee, on selvää, ettei nuorilta ideoita tai intoa puutu.

Syitä on varmaan monia. Ehkä Suomessa on vaikea yrittää tai meillä ei ole tarvittavia liike-elämän taitoja, joilla pärjäisimme globaaleilla markkinoilla. Meitä hidastaa selkärankaan iskostettu epäonnistumisen pelko, joka johtaa monesti siihen, että unelmat jäävät toteuttamatta. Tunnettua on myös suomalaisten onneton markkinointi ja heikko asiakaslähtöisyys. Suomalaisilla olisi osaamisen ja instituutioiden kannalta kaikki edellytykset olla samanlaista kauppakansaa kuin läntiset naapurimme, mutta potentiaali tuntuu valuvan hukkaan. Saamme vain kateellisena katsoa, kuinka ruotsalaiset menestyksekkäästi brändäävät tuotteitaan maailmalle.

Paljon tilannetta voisi parantaa yksinkertaisesti panostamalla koulutukseen ja erityisesti bisnestaitojen opetukseen. Tällä saralla tapahtui kuluvalla viikolla, kun Taloudellinen tiedotustoimisto julkisti suunnitelmansa tuoda lukioihin kansainvälisen liiketoiminnan kurssikokonaisuuden. Osallistuin maanantaina tähän Yrityselämän nuoret sukupolvet -hankkeen julkistamistilaisuuteen, jossa esiteltiin kahdeksasta kurssista muodostuva paketti. Sen on tarkoitus opettaa lukiolaisille kurssikokonaisuuden tekijöiden sanoin globaalia liikesivistystä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis esimerkiksi valmentamista globaaleilla markkinoilla toimimiseen ja tärkeiden vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Työelämässä kollektiivisuus yksilösuorituksia tärkeämpää

Tilaisuudessa todettiin myös, että koulutuksessa ollaan ajasta jäljessä, sillä lukio valmistaa ensisijaisesti vain hyvään yksilösuoritukseen. Työelämässä sen sijaan kollektiivisuus on entistä tärkeämpää. Kurssitoiminnassa mukana olevan Microsoftin edustaja Kati Tiainen vuorostaan tiivisti hankkeen ajankohtaisuuden napakasti: ”Ei voida enää elää kuplassa nimeltä koulu vaan on tehtävä yhteistyötä yritysmaailman kanssa.” Se olisi ehdottomasti askel oikeaan suuntaan – ei enää vain kauniita puheita vaan konkreettisista tekemistä ja sen oppimista yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Olennaista on myös kurssin kansainvälisyys. Tilaisuuteen osallistuneen Lidlin toimitusjohtajan Lauri Sipposen mukaan aikamme suurin murros ei nimittäin ole digitalisaatio vaan globalisaatio, jonka digitalisaatio mahdollistaa. Maailmanmarkkinoiden valloittaminen on aina ollut haaste suomalaisille yrityksille. Ehkä uusi polvi kansainvälisiä osaajia tuo tilanteeseen vielä muutoksen.

Tilaisuuden avannut projektipäällikkö Mikko Hakala muistutti myös yleisöä vanhasta määritelmästä, jonka mukaan yleissivistys on se ”tieto- ja taitomäärä, joka kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa”. Siitä vinkkelistä katsottuna tämä opiskelijoita oikeaan elämään ja yhteiskunnalle tärkeiksi yritysmaailman toimijoiksi valmistava hanke istuu yleissivistävään lukioomme kuin nenä päähän.

Kommentit

Kommentoi