Viikon kysymys: Mitä tarkoitetaan kotimaisella kysynnällä?

Kun suhdannelaitokset analysoivat ja ennustavat kansantalouden lähivuosien kehitystä, on kiinnostavaa tietää, mistä talouden kasvuvoima tai mahdollinen taantuma tulee. Tässä yhteydessä usein tehdään jako ulkomaihin ja kotimaahan.

Kun muutokset talouteen tulevat ulkomailta, tarkoitetaan vientiä tai vientikysyntää. Tarkkaan ottaen tällöin puhutaan nettoviennistä, josta on viennin tarvitsemat tuontipanokset puhdistettu pois.

Silloin kun talouden muutokset ovat kotimaista alkuperää, on kysymyksessä kotimainen kysyntä. Se on jakautunut kahteen pääluokkaan, kulutukseen ja investointeihin. Edelleen näiden sisällä toiminta jaetaan yksityiseen ja julkisen sektoriin.

Miten näiden käsitteiden avulla voidaan kuvata talouden kehitystä? Esimerkiksi Suomen talouden romahdus vuonna 2009 oli ulkomaista perua. Se johtui lähes kokonaan viennin, siis ulkomaisen kysynnän, romahduksesta.

Samana vuonna taloudellista aktiviteettia pyrittiin kuitenkin ylläpitämään elvyttämällä kotimaista kysyntää. Tällöin lisättiin julkista kulutusta ja investointeja sekä kevennettiin verotusta, mikä vauhditti yksityistä kulutusta ja investointeja. Näin onnistuttiin ainakin väliaikaisesti välttämään työllisyyden romahdus.

• Talouskeskiviikon blogi: Jaksavatko talouden idut kasvaa?