Suomi kärkipaikalle maailman ilmastomarkkinoilla

Kilpailuhenkisenä kansana voisimme ottaa tavoitteeksemme olla maailman parhaita ilmastonmuutoksen torjunnassa eli positiivisen hiilikädenjälkemme kasvattamisessa. Otetaan voitto kotiin ja napataan kärkipaikka energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoajana ja kiertotalouden edistäjänä, kirjoittaa EK:n johtaja Sari Siitonen Vapo Oy:n Polte-lehdessä.

Huhtikuun lopussa Euroopan unioni ja 174 maata allekirjoittivat Pariisin ilmastosopimuksen New Yorkissa. Myös Suomessa pohditaan reittejä vähähiiliseen tulevaisuuteen, kun kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa.

Usein kuulee, että Suomen päästöt ovat niin olemattomat, että meidän tekemisillämme tai tekemättä jättämisillä ei ole mitään merkitystä. Suomen 59,1 miljoonan tonnin päästöt vuonna 2014 vastaavat reilua promillea maailman kasvihuonepäästöistä ja Euroopan päästöistäkin vain noin 1,3 prosenttia.

Ilmastonmuutos on kuitenkin globaali ongelma, ja Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoiset alueet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Eli kyllä tämän luulisi kiinnostavan meitä suomalaisiakin – etenkin, kun Pariisin ilmastosopimuksen vauhdittamana puhtaiden teknologioiden maailmanmarkkina kasvaa vauhdilla. Jos vain haluamme nähdä ilmastonmuutoksen meille liiketoimintamahdollisuutena, meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset ottaa osamme tästä kasvusta ja olla kokoamme paljon suurempi toimija ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Suomi on saavuttanut mainetta kansainvälisissä vertailuissa ollen mm. maailman innovatiivisin ja vihrein maa. Emme ole silti onnistuneet kääntämään näitä vahvuuksiamme talouskasvuksi. Tällä hetkellä Suomen talouskasvu on Euroopan toiseksi hitainta, ja jäämme koko ajan jälkeen Ruotsista ja Saksasta. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa, kun talouden käänne ei vain tunnu onnistuvan?

Ainakin yksi syy on se, että käytämme yllättävän suuren osan ajastamme epäonnemme voivotteluun. On totta, että Suomi on kylmä ja harvaan asuttu maa, jossa on pitkät välimatkat. Ja onhan se epäoikeudenmukaista, että vaikka olemme jo tehneet parhaamme, meiltä vaaditaan vain koko ajan lisää päästövähennyksiä ja energiankäytön tehostamista.

Myöskään toimintatavat ja keskustelukulttuuri eivät ole aina kovin rakentavia. Riittää, kun pystyy osoittamaan toisen idean huonoksi ja toimimattomaksi, vaikka itsellä ei olisi olemassa vaihtoehtoa – paremmasta ideasta puhumattakaan. Jos joku näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu asioihin positiivisesti, on hän pikkuisen pöhkö eikä selvästikään perillä kaikista tilanteen toivottomuuteen vaikuttavista yksityiskohdista.

Näinkö haluamme jatkaa? Vai olisiko tilanteemme jo riittävän huono, että voisimme lopettaa voivottelun ja tarttua vihdoin toimeen? Saisimmeko käännettyä kaiken sen hyvän, mitä meillä on, kilpailueduksemme ja kestäväksi kasvuksi? Meillä on puhdasta vettä, paljon metsää, eniten mobiililiittymiä maailmassa, erinomainen tietoturva, huippukoulutetut ihmiset ja alhainen energianhinta… Lista käytössämme olevista resursseista on loputon. Lisäksi nollakorot ja muita euromaita parempi rahoituksen saatavuus kannustavat investointeihin. Nyt vain pitäisi ryhtyä rohkeasti kokeilemaan, mitä kaikkea voisimme saada aikaan. Ei siis enää selvityksiä, analyysejä ja optimointia – vaan kokeiluja, yrittäjyyttä ja eri tahojen välistä yhteistyötä.

Samalla kun nostamme päät pystyyn, voisimme kääntää katseet pikkuisesta Suomestamme ulospäin, maailmalle. Globaaleilla markkinoilla viriää nopeasti kasvavaa kysyntää erilaisille puhtaille ratkaisuille. Kilpailuhenkisenä kansana voisimmekin ottaa tavoitteeksemme olla maailman parhaita ilmastonmuutoksen torjunnassa eli positiivisen hiilikädenjälkemme kasvattamisessa. Otetaan voitto kotiin ja napataan kärkipaikka energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoajana ja kiertotalouden edistäjänä. Kun digiosaamisemme kytketään sellaisiin vahvuuksiimme kuin ravinteiden kierrätys ja vesienkäsittely, löydämme varmasti maailmanluokan menestysmahdollisuuksia. Kun vielä onnistumme brändäyksessä ja myyntityössä, ykköspalli alkaa jo häämöttää!

Kommentit

Kommentoi