Jan Schugk bloggaa: Sairauspoissaolot vähentyneet – mikä on diagnoosi?

Elinkeinoelämän keskusliiton työaikakatsaus vuodelta 2015 ja siihen sisältyvät tiedot sairauspoissaoloista ovat valmistuneet. Luvut perustuvat EK:n jäsenyrityksille suunnattuun kyselyyn, johon koottiin noin 202 000 työntekijän tiedot  eri toimialojen yrityksistä.

Kokonaisuudessaan sairauspoissaolot ovat kehittyneet myönteisesti, siis vähentyneet hieman. Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja kertyi EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 4,0 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 4,3 %. Suunta oli sama teollisuuden työntekijöillä, joilla sairauspoissaolot olivat laskeneet vuonna 2015 5,4 %:iin, kun vuonna 2014 luku oli 5,8 %. Teollisuuden toimihenkilöillä sairauspoissaolot olivat laskeneet vuoden 2014 2,2 %:sta 1,9 %:iin. Palvelualoilla muutos oli selvästi vähäisempi, sillä vähennystä tuli vain 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2014 4,4 %:sta vuoden 2015 4,3 %:iin.

Noususuhdanteen aikana sairauspoissaolot lisääntyvät ja laskusuhdanteen aikana ne vähenevät.

Mistä muutos johtuu? Kantaako määrätietoinen työ hyvän johtamisen, työilmapiirin kehittämisen sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisen eteen vihdoin hedelmää? Näin olisi mukava ajatella, mutta valitettavasti on todennäköistä, että sairauspoissaolojen vähenemisen takaa löytyy näiden positiivisten seikkojen lisäksi myös raadollisempia tekijöitä. Pitkän aikavälin lukuja tarkastellessa näkyy nimittäin selvästi, että sairauspoissaolot seuraavat talouden trendejä: noususuhdanteen aikana sairauspoissaolot lisääntyvät ja laskusuhdanteen aikana ne vähenevät.

Otetaan esimerkkinä tarkasteluun teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaolot, mutta ilman työtapaturmista aiheutuneita poissaoloja, sillä työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen osalta lasku on ollut tasaista ja suhdanteista riippumatonta. Tilaston perusteella teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaolot olivat matalimmillaan edellisen taantuman aikana vuonna 1993 (4,6 %), minkä jälkeen poissaolot alkoivat nousta aina vuoteen 2007 asti (6,3%). Vuonna 2008 talous lähti syöksyyn, joka ei vieläkään ole oiennut, ja samalla lähtivät laskuun myös sairauspoissaolot (5,2 % vuonna 2015).

Sairauspoissaolojen ja taloustilanteen kytkös ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan sama trendi on näkynyt hyvin selvänä myös esimerkiksi Ruotsissa. Tieteellistä tutkimusta asiasta en ole löytänyt, mutta taustalla arvellaan olevan ainakin kaksi tekijää: muutos sairauskäyttäytymisessä sekä työntekijäkunnan koostumuksessa. Kun talous on tiukoilla ja työpaikat kiven alla, kasvaa kynnys jäädä pois töistä sairauden vuoksi tai siihen vedoten.

Toisaalta työelämästä karsiutuu taantuman myötä enemmän sellaisia henkilöitä, joiden työkyky on syystä tai toisesta muita heikompi. Vastaavasti hyvän taloustilanteen aikana poissaolokriteereitä on varaa löysätä ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Työllisyysasteen kasvaessa työelämään tulee myös mukaan enemmän henkilöitä, joilla on jonkinasteisia työkykyongelmia.

Sairauspoissaolo on usein hoidon kallein osa, kun otetaan huomioon työnantajan maksama palkka, sairauspäivärahat sekä menetetyn työpanoksen arvo. Todellisia kustannuksia on kuitenkin varsin työlästä laskea, koska ne voivat olla suoria (esim. poissaoloajan palkka, sijaisen palkka) tai epäsuoria (esim. tuotannon menetykset, toiminnan ja laadun häiriöt). Lisäksi tilanteet vaihtelevat suuresti työntekijästä ja työpaikasta riippuen.

EK on eri arvioiden kautta päätynyt käyttämään lukua 350 € /sairauspoissaolopäivä, mutta työpaikkatasolla kustannukset voivat poiketa tästä voimakkaasti ylös- tai alaspäin.

On mielenkiintoista nähdä, mitä sairauspoissaoloille tapahtuu, kun Suomen talous aikanaan kääntyy nousuun. Lisääntyvätkö sairauspoissaolot aiempaan tapaan talouden kasvaessa, vai onko kytkös talouden ja sairauspoissaolojen välillä vihdoin murtunut ja määrätietoinen työkykyjohtaminen tuottanut tulosta? Toivon kovin jälkimmäistä, mihin sopisi sekin, että alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on taittunut viime vuosina selvään laskuun.

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa työkykyjohtaminen?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Kirjoittaja

Kommentit 2

2 vastausta artikkeliin Jan Schugk bloggaa: Sairauspoissaolot vähentyneet – mikä on diagnoosi?
  1. pirkko potka sanoo:

    Väärin sammutettu! Tyypillistä ek:n narinaa, mikään ei ole ikinä hyvin.

  2. Jan Schugk sanoo:

    Rakastan työkykyjohtamista, uskon siihen ja olen oikein mielelläni väärässä suhdanteiden osuuden suhteen. Katsotaan mihin suuntaan tilastot kääntyvät kun talous aikanaan lähtee taas nousuun!

Kommentoi