Petri Vuorio bloggaa: Iran – Lähi-idän uusi kulta-aitta vai Trumpin ulkopolitiikan pelikenttä?

Iran on merkittävin eurooppalaisyrityksille viime vuosina avautunut uusi markkina. Näköpiirissä olevat mahdollisuudet ovat tänä vuonna solmitun ydinsopimuksen ja sen tuloksena lientyneiden pakotteiden ansiosta merkittäviä. Kun satojen miljardien eurojen investointitarpeisiin lisätään 80 miljoonan iranilaisen mahdollinen kulutusbuumi, syntyy helposti käsitys todellisesta Lähi-Idän Klondykesta. Epävarmuutta luovat erityisesti presidentti Trumpin tulevat ulkopoliittiset linjaukset sekä Iranin omat presidentinvaalit ensi keväänä.

”Hunajapurkilla käy kuhina” voisi sivustaseuraaja todeta, sillä Iranissa on tänä vuonna vieraillut jo satoja eri maiden virallisia delegaatioita. Merkittäviä yksittäisiä kauppoja on niin ikään jo syntynyt, esimerkkeinä Airbusin ja Boeingin parinkymmenen miljardin dollarin matkustajalentokonekaupat sekä Siemensin veturikaupat. Reaalitaloudessa ollaan kuitenkin yhä kaukana hallituksen tavoittelemasta kahdeksan prosentin vuosikasvusta sekä viidenkymmenen miljardin dollarin ulkomaisista investoinneista.

”Hunajapurkilla käy kuhina” voisi sivustaseuraaja todeta, sillä Iranissa on tänä vuonna vieraillut jo satoja eri maiden virallisia delegaatioita.

Iranilla on talouden tiikerinloikan tehdäkseen hallussaan kuitenkin tukku valttikortteja moniin muihin kehittyviin talouksiin nähden. Maailman neljänneksi merkittävimpien öljy- ja toiseksi suurimpien kaasuvarojen lisäksi näitä ovat mm. demografiset tekijät ja koulutustaso. Yli puolet iranilaisista on alle 30-vuotiaita ja koulutustaso korkea. Jälkimmäinen koskee nuoren polven lisäksi myös korkeita virkamiehiä, joista monet ehtivät kouluttaa itsensä yhdysvaltalaisissa yliopistoissa jo ennen islamilaista vallankumousta vuonna 1979.

Aivan mitätön asia ei ole sekään, että persialaisilla kaupankäynnin sanotaan olevan geeneissä. Persia, eli nykyinen Iran, sijaitsi Silkkitien varrella ja esimerkiksi sana basaari juontaa juurensa sieltä. Maan mahdollisuus nousta keskituloisesta rikkaaksi taloudeksi ei siis pohjaudu pelkkään öljyyn, kuten monilla muilla kehittyvillä markkinoilla, vaan talousrakenteen monipuolistamista voidaan pitää realistisena pidemmän aikavälin tavoitteena.

Suomalaisten kauppaperinteet hyvä pohja uuden rakentamiselle

Mikä sitten liittää Iranin suomalaisiin ja miten me voisimme pärjätä kilpailluilla markkinoilla? Iran oli Japanin ohella Suomen tärkein Aasian kauppakumppani 1970-80-luvuilla. Olimme muun muassa Iranin merkittävimpiä sahatavaran tuontimaita. Samoin Iranissa asui satoja suomalaisrakentajia ja suomalainen laatu onkin maassa kohtalaisen tunnettu käsite. Kauppaperinteiden kivijalka on siis hyvä ja sen eloon puhaltamisen resepti on perinteinen, eli asiakkaan tarpeiden kuuntelu ja aktiivinen jalkatyö. Iranilaiset toistavatkin johdonmukaisesti samaa viestiä: tarvitsemme nykyaikaista teknologiaa ja pääomia. Erityisesti toivotaan investointeja paikalliseen tuotantoon, josta syystä ilmassa leijuu riski tuontitulleista ja muista protektionistisista toimista. Maariski koetaan kuitenkin yhä korkeahkoksi ja ulkomainen investointihalukkuus on ollut odotuksia vaatimattomammalla tasolla.

Iranilaiset toistavatkin johdonmukaisesti samaa viestiä: tarvitsemme nykyaikaista teknologiaa ja pääomia.

Vierailu Teheranissa osoittaa nopeasti vallitsevat tarpeet vaikkapa hisseille ja televerkoille. Iranissa eletään vahvaa rakennusbuumia ja kappalemäärissä maa on maailman kolmanneksi suurin hissimarkkina. Matkapuhelimella taas jopa 3G-verkon löytäminen on haastavaa. Samoin energiatehokkuus on Iranille korkea prioriteetti ja voimme tarjota vaikkapa öljyntuotannossa vapautuvan kaasun nykyisen polttamisen sijaan sen hyötykäyttöä sähkön tuotannossa. Iranin kaivosteollisuuteen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä jopa satojen miljardien investointitarve, johon voimme tarjota maailman johtavia teknologiaratkaisuja.

Jäte- ja merivedenkäsittely sekä -puhdistus ovat samoin keskeisiä haasteita iranilaisille. Suomalainen korkeatasoinen terveysteknologia vastaa osaltaan mittaviin sairaalainvestointitarpeisiin. Myös perinteinen sahatavaravienti ja metsäteollisuus ovat mahdollisuuksien aloja, varsinkin jos kuljetuskustannukset vielä alenevat. Irania ja Suomea voisi tulevaisuudessa yhdistää toisiinsa myös suora lentoreitti, joka vaikkapa Kööpenhaminalla jo on olemassa. Iranilaiset vaurastuvat kuluttajat ovat merkittävä turistiryhmä naapurissamme Pietarissa, miksipä eivät jonain päivänä meilläkin.

Moninaiset haasteet kolikon kääntöpuoli

Kaupallisia mahdollisuuksia varjostavat kuitenkin moninaiset haasteet, jotka vaihtelevat perinteisistä kaupanesteistä demokratia- ja ihmisoikeushaasteisiin. Avoimuudesta kertoo omaa kieltään se, että muun muassa Twitterin, Facebookin ja YouTuben käyttöä on Iranissa rajoitettu yhtenä viidestä valtiosta maailmassa. Vastakkain ovat yhä vanhoillisten piirien eristäytymis- ja uudistusmielisten avautumispyrkimykset. Ensin mainitut suojaavat samalla eristymisen vuosina luotuja liiketoimiaan, joille ei olisi vastaavaa tilausta täysin avoimessa taloudessa. Tällä hetkellä uudistusmieliset ovat niskan päällä, mutta vanhoilliset pitävät yhä hallussaan monia merkittäviä virkoja valtakoneistossa. Muutos on hidas, mutta sulkeutumisen aika ennen ydinsopimusta osoitti, ettei eristäminen ainakaan kohenna Iranin demokratia- ja ihmisoikeustilannetta.

Niin sanotuista perinteisemmistä kaupankäynnin haasteista merkittävimpiä ovat maksuliikenne- ja ostajarahoitusratkaisujen heikko toimivuus. Saatavien kotiuttaminen ja riskienhallinta ovat kaupankäynnin lähtökohta ja ostajarahoitusratkaisujen tarjoaminen merkittävä kilpailukeino sekä usein myös kaupan mahdollistaja. Iranin heikosta rahanpesuluokituksesta sekä sanktioidun vallankumouskaartin liike-elämässä yhä aktiivisesta roolista johtuen pankit ja yritykset joutuvat olemaan erityisen tarkkoina vastapuolia tunnistaessaan, joka taas aiheuttaa haasteita muun muassa maksuliikenteen toimivuudelle. Lisäksi Yhdysvaltain yhä voimassa olevat finanssipakotteet aiheuttavat pankeille epävarmuutta.

Pitkäaikaisessa ostajarahoituksessa maa- ja luottoriskit koetaan yhä verraten korkeiksi. Finnvera on tältä osin aikaansaanut kiitettävää kehitystä Iranin finanssiministeriön takaukset mahdollistavan puitesopimuksen valmistelun osalta. Sopimus helpottaisi syntyessään merkittävästi liikepankkien riskinotto- ja toimintakykyä. Suomalaiset liikepankit tekevät niin ikään töitä toimivien remburssi- ja maksuliikenneratkaisujen luomisen osalta. Tulevaa kevättä voidaan pitää realistisena tavoitteena kestävämpien ratkaisujen syntymisen suhteen.

Iranin presidentinvaalit ja Trump määräävät talouden tahdin

Lyhyen aikavälin kehityksen vedenjakaja on Iranin ensi kevään presidentinvaalien lisäksi presidentti Trumpin valitsema politiikka. Hänen ei lähtökohtaisesti odoteta hajottavan pitkän neuvotteluprosessin tuloksena syntynyttä ja usean osapuolen välistä ydinsopimusta, mutta kampanjassaan hän on esittänyt siihen vähintäänkin muutoksia. Republikaanit vastustivat paikoin tiukastikin presidentti Obaman tänä vuonna solmimaa ydinsopimusta. Teheranissa muutoksiin suhtaudutaan erittäin torjuvasti ja odotetaan jo solmitun sopimuksen pitävän. Iranin omissa presidentinvaaleissa nykyisen maltillisen presidentti Rohanin odotetaan selviytyvän jatkokaudelle, mutta tulos ei ole ennakolta täysin selvä.

Ydinsopimus, pakotteiden keventäminen ja niihin liittyvät talouskasvuodotukset ovat olleet presidentti Rohanin kannatuksen kivijalka.

Uudistusmielisillä ja maltillisilla on tänä vuonna järjestettyjen vaalien pohjalta parlamentissa selvä enemmistö, mutta rivien tulisi säilyä verraten yhtenäisinä, jotta vanhoilliset eivät varmasti pääse yllättämään. Ydinsopimus, pakotteiden keventäminen ja niihin liittyvät talouskasvuodotukset ovat olleet presidentti Rohanin kannatuksen kivijalka. Ydinsopimuksen kaatuminen odotuksista jääneen talouskasvun ohella saattaisivat uhata Rohanin asemaa. Olemme viime aikoina tottuneet vaaliyllätyksiin, joten mikään ei ole tavatonta. Vanhoillisten epätodennäköinen vaalivoitto tietäisi kuitenkin varmaa takapakkia avoimuuspolitiikalle. Iranin tulevan kehityksen osalta olemmekin huomattavasti viisaampia Trumpin ulkopoliittisten linjausten selventymisen sekä toukokuussa järjestettävien Iranin presidentinvaalien jälkeen.

Jos poliittisten riskien toteutumiselta vältytään, jatkaa Iran talouskasvuaan ainakin nykyisellä viiden prosentin vuosivauhdilla, maariskin hälvetessä ja ulkomaisten investointien käynnistyessä jopa nopeammallakin. Pelkästään kaivos- ja öljyteollisuuden pitkän aikavälin investointitarpeiden arvioidaan molempien olevan neljän-viidensadan miljardin euron luokkaa. Iranin infrastruktuuri kaipaa lisäksi investointeja käytännössä kautta koko linjan ja monet suomalaiset investointihyödykkeet vastaavat näihin tarpeisiin erinomaisesti. Yritysten oman aktiviteetin lisäksi keskeistä ensi vaiheessa on suomalaisten viennin ja kaupan rahoitusratkaisujen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen.

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa Iranin ydinsopimus?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi