Viikon kysymys: Milloin suhdanteet kääntyvät?

Suhdannekäänteiden tarkka ajoitus on enemmän taidetta kuin tiedettä. Johtopäätöksiä sekoittavat tilastotietojen sattumanvaraisuudet ja virheet.

Vuoden 2009 romahdusta seuranneiden parin kasvuvuoden jälkeen Suomen talous lähti uuteen alamäkeen: vuodet 2012,  2013 ja 2014 olivat negatiivisen kasvun vuosia. Vuonna 2015 talous kasvoi 0,3 prosenttia ja vuoden 2016 kasvuarvio on noin 1½ – 2 prosenttia.

Vuosimuutosten perusteella tuotanto kääntyi siis laskusta lievään nousuun vuonna 2015. Jos vuoden 2015 muutosta tulkitsee käytännössä nollakasvuksi, niin varsinainen käänne tapahtui 2016.

Käännepisteiden ajoitus voi perustua  laajoihin kokonaisarvioihin (USA:ssa suhdannekierron määrittelykomitea) tai yksinkertaisiin peukalosääntöihin, kuten että kahden peräkkäisen vuosineljänneksen lasku tulkitaan taantumaksi.

Käännepisteiden ajoitusta voidaan tarkastella ns. klassisten ja kasvusuhdannekiertojen näkökulmista. Klassisessa tarkastelussa suhdanteiden käännepisteet ajoittuvat yksinkertaisesti tuotantosarjojen paikallisiin huippuihin ja pohjiin.

Kasvusuhdannetarkastelu on hieman monimutkaisempaa, koska käännepisteiden ajoitukseen tarvitaan arvio talouden (teoreettisesta) trendikasvusta, jonka ympärillä suhdanteet vaihtelevat. Tuotantosarjan alin kohta ei olekaan alku noususuhdanteelle, jonka tulkitaan käynnistyvän vasta kasvuvauhdin noustua arvioidun trendikasvun suuruiseksi.

Kuvion 1 suhdannekuvaajaan sovellettuna Suomen taantuman loppu ajoittuu klassisessa suhdannekiertotulkinnassa vuoden 2015 alkuun, mutta kasvusuhdannetarkastelussa vasta lähemmäs vuoden 2016 alkua – riippuen myös siitä, millaiseksi Suomen trendikasvu arvioidaan.

Kuvio 1. Tuotannon suhdannekuvaaja 2011–2016

kuvio1

Kuvio 2 kuvaa yksityiskohtaisemmin klassisten suhdanteiden ja kasvusuhdanteiden eroja.

Kuvio 2. Käännepisteiden määrittely klassisessa ja kasvusuhdannekierrossa

kuvio2

Talouskeskiviikko: Suhdanteiden ennustetaan paranevan vähitellen

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi