Blogataan omistajuudesta: Myyttejä konepajakonkareista

EK:n omistajuusohjelmassa ajetaan eri tyyppisten omistajien asiaa. EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen ravistelee mielikuvia, joita perinteisten toimialojen omistaja-yrittäjiin liittyy.

EK:n omistajuusohjelman toimenpide-ehdotus #9:
Helpotetaan yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjänä toimimista

Kohtasin taas eilen yhden nuoren sarjayrittäjän Kampin kulmilla. Siellä hän kuljeskeli tennareissaan ja huppariinsa pukeutuneena ja viljeli lajille tyypillisiä vieraskielisiä termejä puhuessaan. Nyt pohdittiin taas uutta exittiä ennen seuraavaa startuppia, johon tarvittiin lisää investoreita.

Tämä voi olla monen mielikuva kasvuhakuisista sarjayrittäjistä. Harvemmin sarjayrittäjyyttä yhdistetään vaikkapa Pohjois-Karjalan perukoilla toimivaan pitkän linjan Konepajakonkariin, jonka aamut käynnistyvät tupakalla ja päivät ovat kyllästettyjä liialla suolalla ja kovalla rasvalla.  Exiteistä ei tällöin puhuta. Ei vaikka Konepajakonkarin elämäntyön aikana onkin myyty jo puolenkymmentä työllistävää ja menestyvää yritystä.

Konepajakonkari vaikuttaa tyytyväiseltä aikaansaannoksiinsa. Täyttä varmuutta asiasta ei ole, koska ei hän tietenkään tunteistaan puhu eikä varsinkaan tekemisiään mainosta tai niillä kersku.

Yksi asia häntä kuitenkin harmittaa. Julkisuudessa kun väitetään joskus perheyrittäjiä kasvuhaluttomiksi riskinkarttajiksi. Silloin Konepajakonkari pui nyrkkiään ja kiristelee hampaitaan. Omaan maakuntaan on luotu alkuperäisen perheyrityksen rinnalle useita yrityksiä. Niiden kautta ovat saaneet elantonsa kymmenet tai jopa sadat ihmiset. Valtion verokirstuakin on kartutettu niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Kasvuyrittäjyys on täynnä erilaisia myyttejä ja uskomuksia, joita tällä kirjoituksella on tarkoitus kärjistää ja kyseenalaistaa. Totuus on, että sarjayrittäjät eivät suinkaan aina ole iältään nuoria, akateemisia ja korkean teknologian toimialoilta. Tutkimusten perusteella todennäköisyys sarjayrittäjyydelle itseasiassa päinvastoin lisääntyy yrittäjän ikääntyessä ja sarjayrittäjiä esiintyy paljon myös perinteisillä toimialoilla.

Myöskään perheyrittäjiä ei voida syyllistää kasvuhalukkuuden tai uudistumiskyvyn puutteesta. Toki optimaalisen kokonsa saavuttaneet yksittäiset perheyritykset voivat joskus tyytyä aseman säilyttämiseen. Taustalla olevat perheyrittäjät ovat kuitenkin usein kasvuhakuisia, mutta hakevat kasvua perustamalla tai ostamalla uusia yrityksiä alkuperäisen perheyrityksen rinnalle. Portfolioyrittäjyys onkin Konepajakonkarien ja muiden pitkän linjan omistajien tyypillinen kasvusuunta.

Juuri tämän takia katseita pitäisi suunnata yksittäisistä yrityksistä kohti omistajia yritysten taustalla!

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi