Tanskanen bloggaa: Parempaa terveydenhuoltoa edullisemmin

Toistaiseksi tehokkain tunnettu keino tuottaa laadukkaita, asiakkaiden haluamia palveluja kustannustehokkaasti on markkinatalous. Monopoleilla ei ole tarvittavia kannustimia tuottaa tehokkaasti asiakkaan tarvitsemia palveluja, bloggaa asiantuntija Antti Tanskanen

Terveyspalvelut ovatkin sitten aivan eri juttu, sanoo moni, niitä kunnan pitää itse tuottaa. He eivät kuitenkaan vaadi, että kunnan pitäisi valmistaa vaatteita, televisioita, autoja, elintarvikkeita tai rakentaa teitä ja ylläpitää ravintolapalveluja.

Terveyspalveluiden kokonaisulkoistuksista saatu kokemus kertoo kuitenkin selvää kieltä siitä, että yksityiset toimijat pystyvät tuottamaan laadukkaita terveyspalveluja edullisemmin kuin kunnat.

Käytännön esimerkin tästä tarjoavat kuntien tekemät terveyspalveluiden kokonaisuudistukset. Esimerkiksi Rääkkylä, Puolanka ja Tohmajärvi ulkoistivat terveydenhuoltonsa ja saivat Kuntamaiseman selvityksen mukaan selkeätä hyötyä sekä kustannusmielessä (noin 8 prosenttia edullisemmin) että palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Siikalatva säästi 6,5 prosenttia terveydenhuoltomenoistaan ulkoistamalla sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

Espoon kokemusten mukaan terveyskeskuksen ulkoistamisella on saavutettu alempia hoidon ja tutkimusten yksikköhintoja kuin julkisen tuotannon terveyskeskuksissa. Samaa kertoo THL:n selvitys, jonka mukaan yksityiset ovat tuottaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Mänttä-Vilppulassa tehokkaammin kuin julkinen toimija.

Kilpailun luoma paine on välttämätön edellytys edistämään toiminnan tehokkuutta. Jotta kilpailu toimii, tarvitaan riittävästi osaavia tarjoajia. Niitä Suomesta löytyy. Tarvitaan myös asiakkaita, jotka valitsevat ja valinnallaan luovat palveluille kysyntää ja tarjoajien välille kilpailua. Valinnan tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa palvelujen laadusta sekä saatavuutta.

Oikea asiakas palvelua valitsemaan on useimmissa tapauksissa palveluntarvitsija, ei kunta, eikä edes maakunta. Järjestäjän tehtävä on huolehtia siitä, että laadukkaita, palvelulupauksen mukaisia palveluja on riittävästi tarjolla. Järjestäjän tulee myös seurata sekä valvoa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Hyödyntämällä erilaisten toimijoiden ja tuotantotapojen vahvuuksia voidaan saada tarvitsijoille parempia palveluita nykyistä edullisemmin. Perustuslain tulkinnan ei pidä antaa kampittaa ihmisten aseman ja palvelujen parantamista.

Valinnanvapaus luo hieman toisenlaiset kannustimet kilpailulle kuin kokonaisulkoistus, koska palvelun käyttäjän mahdollisuudet valita palvelun tuottaja ovat huomattavasti nykyistä laajemmat. Valinnanvapauteen perustuvassa toimintamallissa kilpailun tuomat kannusteet pakottavat palveluntarjoajat parantamaan palveluitaan ja tarjoamaan sellaisia palveluita, joita asiakkaat haluavat ja tarvitsevat. Kun samoista palveluista maksetaan julkisille tuottajille sama hinta kuin yksityisille, saadaan kaikki tuottajat parantamaan juoksuaan. Ja asiakas hyötyy.  Asiakasta vartenhan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään.