Ruotsiin hyvä malli vaikeasti työllistyvien työllistämiseen

Ruotsin työnantaja- ja työntekijäjärjestöt esittävät maansa hallitukselle radikaaleja toimia maahanmuuttajien työllistymiseksi. Työnantajan maksuosuus uudessa mallissa olisi noin 800 euroa kuukaudessa kahden vuoden ajan. Lopun palkan maksaisi valtio.

Ruotsin työllisyysaste on koko EU:n korkein; yli 80 prosenttia. Kuitenkin Ruotsissa on vain vähän sisääntulotyöpaikkoja kouluttamattomille nuorille ja maahanmuuttajille. Samaan aikaan Ruotsissa alimmat palkat ovat verrattain korkeat. Vain 2,3 prosenttia palkansaajista määritellään pienipalkkaisiksi, jotka ansaitsevat vähemmän kuin kaksi kolmasosaa maan mediaaniansioista. Suomessa luku on 3,8 prosenttia ja EU:ssa keskimäärin 17,2 prosenttia. Tämä on johtanut siihen, että korkeasta työllisyysasteesta huolimatta nuorten ja maahanmuuttajien työttömyys on ongelma ja työllistyminen vaikeata.

Ruotsin työnantajien keskusjärjestö Svenskt Näringsliv ja työntekijöiden LO ovat tehneet yhteisen esityksen nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi. Työllistämismalli, jossa yhdistetään työntekoa ja koulutusta, on saanut nimekseen etableringsjobb.

Ruotsin hallitus ja järjestöt ovat aloittaneet neuvottelut mallin toteuttamisesta. Valtion hyväksyntä on välttämätöntä, sillä järjestöt esittävät valtion kustannettaviksi osan työntekijän palkasta sekä koulutusmenoja. Lisäksi esitetyssä mallissa valtiolta jää saamatta verotuloja.

Järjestöjen esittämässä mallissa työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa 8000 kruunua (n. 800 euroa) kuukaudessa ja valtio korvaa erotuksen alimpaan työehtosopimuksenmukaiseen palkkaan nettomääräisenä. Palkasta tai korvauksesta ei siten makseta tuloveroa. Palkkatuen lisäksi valtio kustantaa työntekijälle kieli- ja muuta koulutusta työaikana, jonka ajalta maksetaan palkkaa.

Työnantaja- ja työntekijäliitot ovat työehtosopimuksin hyväksyneet mallin mm. teknologian, kaupan, matkailu- ja ravintola-aloille sekä kunnallisiin töihin.