Rantahalvari bloggaa: Aktiivisen työvoimapolitiikan rahat tuottamaan

Valtiovallan lakiin kirjattuna velvollisuutena on parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa. Ne on nähty toimivina keinoina vauhdittaa talouskasvua sekä edistää työllisyyttä ja hyvinvointia.

Valtio hoitaa tätä velvoitettaan aktiivisella työvoimapolitiikalla. Sen keskeisiä työkaluja ovat työnantajille maksettava palkkatuki, ammatillinen työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Näillä tavoitellaan erityisesti työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole nappikauppa. Esimerkiksi tänä vuonna toimenpiteisiin on varattu rahaa vajaat 600 miljoonaa euroa. Vuositasolla toimenpiteisiin osallistuu henkilötyövuosilla mitattuna kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Koska satsaus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on merkittävä, maan hallitus päätti selvityttää, saadaanko veronmaksajien rahoille vastinetta. Tilattu tutkimus on vastikään valmistunut (Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2018).

Tutkimuksen tulos on tiivistäen se, että vaikuttavuus avoimille työmarkkinoille työllistymisen näkökulmasta vaihtelee. Toimivia keinoja ovat ammatillinen työvoimakoulutus, palkkatuettu työ yrityksissä ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella. Vaikuttavuus on heikko tai ainakin epäselvä kuntouttavassa työtoiminnassa. Alle vuoden kestävä palkkatuki julkiselle sektorille on osin jopa vahingollista palkkatukijakson jälkeiselle työllistymiselle.

Tulokset eivät yllätä. Kovin samankaltaisia lopputulemia on tullut jo aikaisemmistakin vastaavista selvityksistä.

Nyt kun aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuudesta on saatu kunnon näyttöä, on johtopäätösten aika. Selkein niistä lienee se, että alle vuoden mittaisista palkkatukijaksoista julkisella sektorilla luovutaan kokonaan. Jos näin säästyvät varat halutaan käyttää muihin toimenpiteisiin, järkeviä kohteita ovat palkkatukien lisääminen yrityksille ja ammatillisen työvoimakoulutuksen vahvistaminen. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella ei lisärahoitusta tarvitse, koska siinä toimenpide hankitaan itse.

Rahojen uudelleen kohdentamisesta on syytä päättää viimeistään maan hallituksen kehysriihessä huhtikuussa. Veronmaksajien rahoille on saatava aktiivisessa työvoimapolitiikassakin säällinen tuotto.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi