Brexit – valmistaudutaan pahimpaan, mutta toivotaan parasta

Ison-Britannian toiveena on EU-erossa säilyttää tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus EU:n kanssa, mutta torjua EU:n kaksi muuta vapautta, jotka koskevat palveluita ja ihmisiä. Jos maat – olivatpa ne sitten EU-maita tai eivät – voisivat tällä tavalla valita unionin sisämarkkinoiden neljästä vapaudesta haluamansa, johtaisi se yhteismarkkinoiden rapautumiseen, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Elinkeinoelämän näkökulmasta tiiviiden taloussuhteiden ylläpitäminen Britanniaan on tärkeää ja käytävissä neuvotteluissa punaisena lankana on tavoitella mahdollisimman vähän muutoksia nykytilanteeseen. EU27-maat ja niiden elinkeinoelämä ovat kuitenkin olleet yksimielisiä siitä, että vielä tätäkin välttämättömämpää on säilyttää toimivat yhteismarkkinat, yksi EU:n kulmakivistä ja suurimmista saavutuksista.

Britannian EU-eroneuvottelut ovat junnanneet paikallaan erityisesti Irlannin saaren erityisratkaisun osalta. Kumpikaan osapuoli ei halua rajatarkastuksia Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille. Tähän pirulliseen ongelmaan ei näytä löytävän ratkaisua Britannian nykyisillä reunaehdoilla.

Britannian pitääkin muuttaa merkittävästi tavoitteitaan, jotta neuvotteluissa päästään kunnolla eteenpäin. Jää nähtäväksi, onko sen aika nyt, kun Ison-Britannian hallitus kokoontuu loppuviikolla pääministeri Mayn kesäasunnolle brexit-neuvonpitoon vai jossakin myöhäisemmässä vaiheessa, kun tilanne on kriisiytynyt pahasti ja brexit ilman erosopimusta odottaa jo kulman takana. Elinkeinoelämän kannalta neuvotteluissa tarvitaan läpimurto mahdollisimman pian, jotta epävarmuutta saadaan vähennettyä.

Aika on käymässä vähiin. Erosopimus ja siihen liitettävä EU:n ja UK:n tulevaa suhdetta koskeva poliittinen julistus pitää saada valmiiksi lokakuussa, jotta sopimus ehditään ratifioida EU:ssa ja Britanniassa ennen brexitin astumista voimaan 30.3.2019.

Jos eroneuvotteluissa ei löydy yhteisymmärrystä eivätkä jäsenmaat yksimielisestä päätä jatkaa neuvotteluita, ero astuu automaattisesti voimaan ilman sopimusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että kauppaa alettaisiin käydä Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen pohjalta. EU:n ja Britannian väliseen kauppaan tulisi tulleja ja määrällisiä rajoituksia. Esimerkiksi ruokatuotteilla tullit olisivat keskimäärin 14 ja autoilla 10 prosenttia. Kauppa UK:n ja EU:n välillä vähenisi merkittävästi, ainakin väliaikaisesti ja kuluttajille tilanne näkyisi tuotteiden kallistumisena. Olisi myös täysin epäselvää, mitä tapahtuisi EU-kansalaisten asemalle Britanniassa.

Ison-Britannian päätös erota EU:sta on viime vuosien synkimpiä unionia koskevia uutisia. Se pitää kuitenkin hyväksyä ja katsoa eteenpäin. Brexitin peruuntumisen sijaan on syytä keskittyä enemmän lopputulemien toiseen ääripäähän, jonka toteutuminen on todennäköisempää, brittien lähtöön EU:sta ilman erosopimusta. Brextin osalta pitää toivoa parasta, mutta valveutuneet varautuvat myös pahimpaan vaihtoehtoon.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi