Yrittäjälähettiläs Iris Mäkinen: Myötätuulta pienten paikkakuntien yrittäjille

05.11.2018

Mäntän Klubin yrittäjä Iris Mäkinen kirjoittaa Kauppalehden mielipidepalstalla rakennemuutospaikkakunnan kokemuksia yrittäjyydestä ja uudistumisesta.

Suomi hakee uusia eväitä siihen, kuinka kirittää pk-sektori kasvuun. Odotukset ovat kovat, onhan työllisyys ja talouskasvu jatkossa yhä vahvemmin meidän pienyrittäjien varassa.

Yrittäminen ei ole helppo laji – eikä varsinkaan pienissä kunnissa, jotka eivät pääse kasvamaan läheisen kasvukeskuksen imussa. Erityisen haastavaa elinkeinotoiminta on rakennemuutoksen kohteena olevilla paikkakunnilla.

Meillä Mäntässä on kokemusta rakennemuutoksesta ja sen selättämisestä. Metsäteollisuuden 90-luvulla alkanut suuri muutosvaihe oli totuuden hetki kunnan taloudelle, työllisyydelle ja koko elinvoimalle. Lamaantumisen sijaan Mänttä kokosi rohkeutensa ja joukkovoimansa – kaupunki, taidesäätiö, yrittäjät, kulttuuriväki ja aktiiviset paikkakuntalaiset lähtivät yhdessä pelastamaan kotiseutua. Onnistuimme lähes mahdottomassa tehtävässä: loimme teollisuudesta eläneelle Mäntälle taide- ja elämyspaikkakunnan elinkeinorakenteen ja identiteetin.

Rakennemuutoksen selättäminen ei ole helppoa, ja meilläkin ollaan vasta matkan alussa. Mänttä läpivie suurta käännettään yhä joka ikinen päivä. Eikä yrittäjien leipä ei tule helpolla. Monet ovat pistäneet itseään likoon vuosikausien ajan puhtaasta talkoohengestä.

Sitä suuremmalla syyllä soisi, että toimintaympäristö antaisi pienyrittäjille kaiken tuen elinkeinon harjoittamisessa. Mänttäläisenä yrittäjänä uskallan unelmoida mahdottomastakin: uudistetaan Suomi pohjoismaiden yrittäjäystävällisimmäksi maaksi! Se on paras tapa varmistaa, että tähän maahan riittää tulevaisuudessakin meitä hullunrohkeita uurastajia ja riskinottajia. Viivan alle on pakko jäädä muutakin kuin tekemisen iloa.

Olen puhunut Elinkeinoelämän keskusliiton Yrittäjävaltuuskunnassa sääntelyn kohtuullistamisen puolesta. Byrokratian purku ja viranomaisasioinnin järkeistäminen ovatkin suurella painoarvolla mukana EK:n yrittäjyysohjelmassa, jolla vetoamme Suomen tuleviin päättäjiin ja hallitusohjelman laatijoihin.

Omalla alallani ravintola- ja majoituspalveluissa on viljalti esimerkkejä ylimitoitetusta sääntelystä. Jokainen raportti, lomake, tarkastuskäynti tai lupahakemus on pois tärkeimmästä eli asiakkaan palvelemisesta, bisneksen kehittämisestä ja työllistämisestä.

Surullisinta on se, että ylimitoitetut hallintovelvoitteet rokottavat juuri sitä pk-kentän suurta enemmistöä, joka muutoinkin hoitaa asiansa viimeisen päälle tunnollisesti ja vastuullisesti.

Edetään siis norminpurussa nykyistä tuloksellisemmin. Yhtä tärkeää on ylisääntelyn ennaltaehkäisy. Lainsäädännön valmisteluun tarvittaisiinkin merkittävästi huolellisempaa vaikutusarviointia: miten uusi säädös, määräys tai vaatimus vaikuttaa elävässä elämässä ja pienyrittäjän arjessa?

Uudistetaan lainsäädäntö ja viranomaismenettelyt sellaisiksi, että ne tuntuvat puolin ja toisin kohtuullisilta, reiluilta ja johdonmukaisilta. Terve järki on konsultti, jota kannattaisi sääntelyn kehittämisessäkin kuunnella!

Iris Mäkinen
Mäntän Klubi Oy
EK:n yrittäjälähettiläs

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 5.11.2018