Oksala bloggaa: Työelämä perhemyönteiseksi

Huomenna (16.11.) Tilastokeskus julkistaa uuden väestöennusteensa. On varmaa, että aiempaa ennustetta tullaan muuttamaan alaspäin. Kuinka paljon selviää kohta.

Tänä vuonna Suomessa arvioidaan syntyvän 47 500 lasta. Syntyvyys laskee nyt jo kahdeksana perättäisenä vuonna. Käänne on dramaattinen, kun ottaa huomioon, että 2000-luvun ensimmäiset kymmenen vuotta syntyvyys on ollut koko ajan nousussa. Mikä on muuttunut?

Julkistettava uusi väestöennuste on otettava huomioon, kun arvioimme eläkejärjestelmämme kestävyyttä tai yhteiskuntamme kykyä vastata tulevaisuudessa hyvinvointi-Suomen rahoituksesta. Kuka maksaa verot, jos jatkossa työikäisiä on huomattavan vähän?

Olen käynyt lukuisia keskusteluja syntyvyyttä tutkivien asiantuntijoiden kanssa. Täyttä varmuutta käänteen syistä ei kenelläkään tunnu olevan. Syitä on varmasti monia. Selvää tuntuu olevan, että ensimmäisen lapsen hankkimista siirretään aiempaa myöhempään vaiheeseen. Tämän seurauksena perheiden lapsimäärä jää yhteen, korkeintaan kahteen. Myöskin ei-toivotut lapsettomuudet lisääntyvät.

On luonnollisesti täysin selvää, että perheet itse päättävät lasten hankkimisesta. Tätä päätöstä eivät tee poliitikot eivätkä työmarkkinajohtajat. Yhtä selvää on, että yhteiskunnassa voidaan tehdä päätöksiä, jotka tukevat perheitä niin, että lapsi uskalletaan tehdä.

Perheenperustamisiässä olevat äidit ja isät ovat yleensä työuransa alkuvaiheessa. Tämän vuoksi on keskeistä, miten työelämässä suhtaudutaan pienten lasten vanhempiin. Jos nuoret kokevat, että uraa ja lapsia ei voi yhdistää, jää moni muutoin toivottu lapsi syntymättä.

Elinkeinoelämän keskusliitto pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että työ ja perhe voitaisiin nykyistä helpommin yhdistää. Olemme esittäneet päivähoitomaksujen alentamista, päivähoidon subjektiivisen oikeuden palauttamista kaikille, maksuttoman esiopetuksen ulottamista 5-vuotiaille sekä perhevapaiden uudistamista. Teemme kaikkemme, että nämä asiat saadaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Olemme valmiit – yhdessä palkansaajien kanssa – löytämään näihin esityksiin perheiden kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut.

Perhemyönteinen työelämä ei toteudu pelkästään säädösmuutoksilla. Tarvitaan myös muutosta asenteissa. Jokaisessa yrityksessä  voidaan tehdä käytännön toimia asian eteen. Jokainen meistä voi miettiä miten suhtaudumme työkaveriimme, alaiseemme tai esimieheemme, joka sinnittelee työpaineiden ja perheen arjen kanssa. Tuemmeko häntä vai syyllistämmekö.

Kommentit

Kommentoi