Rantahalvari: Työllisyyden edistäminen työttömyysturvan uudistamisen tärkein tavoite

Selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti tänään selvityksensä pakolliseen työttömyysvakuutukseen siirtymisestä. Hän päätyi suosittelemaan mallia, jossa Kansaneläkelaitos hallinnoisi työttömyyskassoihin kuulumattomien ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Jos työttömyyskassojen lukumäärä ei supistuisi merkittävästi keskipitkällä aikavälillä, olisi siirryttävä pelkästään Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan kaikille pakolliseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari bloggaa, että tärkeintä työttömyysturvamallin kehittämisessä on työllisyyden edistäminen mm. porrastamalla päivärahan tasoa työttömyyden keston mukaan.

Selvityksen pontimena on ollut kritiikki ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Kritiikki on oikeutettua. Palkasta pidätettävät pakolliset työttömyysvakuutusmaksut ovat tavallisimmin selvästi suuremmat kuin työttömyyskassojen jäsenmaksut. Näiden pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen ei kuitenkaan oikeuta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Suhteellisen pieniä jäsenmaksuja maksavia työttömyyskassojen jäseniä subventoidaan.

Työttömyysturvan rahoituksen hyväksyttävyyttä on tarkoituksenmukaista parantaa nostamalla työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitettavaa osuutta ja vastaavasti laskemalla palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavaa osuutta työttömyysturvan menoista. Mitä suurempi osuus rahoitetaan kassojen jäsenmaksuilla, sitä paremmin vakuutusmaksut ja niillä rahoitettavat etuuden vastaavat toisiaan. Työnantajien ja valtion rahoitusvastuu ei muuttuisi, vaan kyseessä olisi pelkästään palkansaajien sisäisen rahoitusvastuu muutos.

Kotamäen mukaan yleiseen työttömyysvakuutuksen siirtyminen kasvattaisi julkisia menoja, ellei samassa yhteydessä työttömyysturvaa leikattaisi. Jos uudistus rahoitettaisiin työttömyysvakuutusmaksuja korottamalla, työllisyys heikkenisi pitkällä aikavälillä 10 000 henkilötyövuodella. Muillakin rahoitustavoilla työllisyys supistuisi jonkin verran.

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää työllisyysasteen nostamista lähivuosina yli 75 prosenttiin ja pitemmällä aikavälillä selvästi sitäkin korkeammaksi. Työllisyyden heikentäminen yleisellä työttömyysvakuutuksella on tätä taustaa varten vääränsuuntainen liike.

Työttömyysturvan uudistamisessakin työllisyyden edistämisen tulee olla ensisijainen tavoite. Työllisyyttä parantaisi kannustinloukkujen poistaminen muun muassa lyhentämällä työttömyyspäivärahan enimmäissaantiaikaa, porrastamalla päivärahan taso työttömyyden keston mukaan ja pidentämällä päivärahan saannin työssäoloehtoa.

Ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä jakaa uudelleen yleisiä verovaroja sekä kerää työnantajilta ja palkansaajilta vakuutusmaksuina yhteensä pari miljardia euroa vuodessa. Tämä julkisen vallan käyttö huomioon ottaen on perusteltua, että työttömyysturvan rahoitusprosessista vastaavalla Työttömyysvakuutusrahastolla (1.1.2019 alkaen Työllisyysrahasto) ja työttömyysetuuksia maksavilla työttömyyskassoilla on asianmukaiset hallinnon järjestämissäännökset.

Oppia tässä voidaan ottaa työeläkevakuutusyhtiöistä. Hallinnon jäsenillä tulee olla pätevyysvaatimukset. Sisäinen tarkastus ja valvonta on oltava riittävää. Sisäpiiri- ja avoimuussäännöksillä tulee varmistaa toiminnan läpinäkyvyys.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi